Category: Blog Post (FI)

Tiedät ehkä jo, että tekoäly on tullut ohjelmistokehitykseen jäädäkseen, mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Entä mitä arvoa se voi tuoda juuri sinun projektiisi?

Sinun ei tarvitse olla uusia teknologioita tai työkaluja iltaisin testaava tekninen velho, jotta ymmärtäisit tämän julkaisun sisällön. Minäkään en ole markkinoinnin asiantuntijana erityisen teknisesti orientoitunut. Teknologian kehitys ja sen suunta koskettavat kuitenkin meitä molempia ainakin jollain tavalla. Siksi tein pienen sukelluksen teknisten konsulttiemme maailmaan ja kerron nyt pari konkreettista esimerkkiä siitä, millaista arvoa heidän AI-osaamisensa tuo parhaillaan asiakkaidemme projekteihin ja niiden tuloksiin. Olipa taustasi tekninen tai ei, teen sen niin, että sinäkin ymmärrät.

Tekoäly on osa arkea ohjelmistokehityksessä

Tekoälyn hyödyntäminen ohjelmistokehityksessä ei ole enää kokeiluasteella. Se on kiinteä osa arkea ja monien asiakkaidemme digikehityksessä jo vaatimus. Yritykset ottavat AI-työkaluja käyttöön hyvin eri tahtiin – osa on pitkällä, kun osa vasta tekee maltillista ja varovaista siirtymää. Asiakkaan ympäristö, toimiala, projektien luonne ja talon sisäinen osaaminen ovat myös vaikuttaneet siihen, kuinka nopeaa siirtymä on tähän asti ollut. Sanon heti, että et ole pudonnut kelkasta, mikäli tuotteenne tai palvelunne kehitys ei vielä pyöri AI:n säestämänä.

Konsulttimme ovat omaksuneet erilaiset kielimallit ja AI-agentit osaksi omaa työtään. Kerroimme aiemmassa julkaisussamme siitä, miten 100 % konsulteistamme hallitsee tekoälytyökalut. Niiden hyödyntäminen asiakastöissä kuitenkin vaihtelee. Joku koodaa täysin “AI-natiivisti”, eli tekoäly kirjoittaa kaikki koodirivit, kun taas konsultin tehtävä on ohjata ja validoida. Toiset ovat projekteissa, joissa asiakas on rajannut kaikki AI-työkalut pois käytöstä. Näissä tapauksissa konsulttimme ovat ottaneet erilaisia työkaluja käyttöön omissa testi- ja harrasteprojekteissaan.

AI ei korvaa osaamista – se nostaa rimaa

Tekoäly ei kuitenkaan yksin ole avain onneen. Todellisuudessa ohjelmistosuunnittelu ja ohjelmistokehitys kielimallien ja agenttien kanssa on haastavaa. Työkalujen käytön ymmärtäminen vaatii paljon syvällistä tietoa ja niihin liittyy monia sudenkuoppia, joista konsultin on oltava tietoinen. Kun konsultti ottaa tekoälytyökalut osaksi arkeaan ja oppii käyttämään niitä tehokkaasti, rima nousee korkealle. Kyky tuottaa toimivaa koodia nousee korkeammaksi, kuin aiemmin. Kuten sanottu, tämä vaatii ohjelmoinnin periaatteiden tuntemista sekä vahvaa asiantuntemusta ja kokemusta alalta.

Alla avaan konkreettisten asiakastyöstä poimittujen esimerkkien kautta, miten AI auttaa monissa toiminnoissa ja työtehtävissä, kuten koodin ymmärtämisessä, testien generoinnissa, uusien ominaisuuksien suunnittelussa.

1. Vieras koodi ei ole enää hidaste – tekoäly apuna koodipohjan lukemisessa

Asiakastilanne: Asiakas ylläpitää vanhaa ja uutta järjestelmää rinnakkain ennen täyttä siirtymistä uuteen järjestelmään. Nykyinen tiimi tuntee järjestelmien rakenteet hyvin, mutta uusi konsultti joutuu tutustumaan olemassa olevaan koodipohjaan. Konsultilta odotetaan nopeaa reagointia erilaisiin kysymyksiin ja kykyä ratkaista ongelmia nopeasti.

Miten AI auttaa:

• Konsultti käyttää kielimalleja (kuten Claude Code tai GitHub Copilot) löytääkseen nopeasti, missä tietty logiikka tapahtuu koodissa.
• Esimerkiksi AI:lle esitetty kysymys “missä vaiheessa asian x status muuttuu y:stä z:ksi?” tuo suoraan esiin olennaiset tiedostot ja funktiot.
• AI ohjaa fokuksen oikeaan kohtaan ilman, että koko koodipohjaa tarvitsee ymmärtää kokonaisvaltaisesti.

🎯 Asiakasarvo:

• Konsultti toimii tehokkaasti alusta alkaen ilman viivettä.
• Pyyntöihin vastataan nopeammin ja luotettavammin ja asiakas saa nopeita, varmoja vastauksia.
• Muutoksiin liittyvä riski pienenee, kun päätökset perustuvat loogiseen analyysiin, ei arvaukseen.

2. Testien automaatio ja laadunvarmistus AI-avusteisesti

Asiakastilanne: Asiakas siirtää dataa vanhasta järjestelmästä uuteen järjestelmään oman migraatiotyökalunsa avulla. Jotta siirrot voidaan hyväksyä, on pystyttävä todentamaan, että data on siirtynyt oikein. Manuaalinen testaus vie paljon aikaa.

Miten AI auttaa:

• Konsultti voi rakentaa AI-avusteisen testauksen tilan, jossa esim. GitHub Copilotille kirjoitettu ohjedokumetti antaa sille ymmärryksen koko tuotteen tai palvelun rakenteesta. Testaustilassa Copilotille voidaan antaa haluttuja funktioita tai osioita koodipohjasta.
• AI ehdottaa testejä vanhojen esimerkkien pohjalta huomioiden monet poikkeukset tai epätavalliset tekijät, jotka voisivat muuten jäädä huomaamatta.
• Testit voidaan tuottaa systemaattisesti ja nopeasti — laadusta tinkimättä. Jos testejä on paljon, niiden kirjoittaminen voi nopeutua AI:n avulla tunneista minuutteihin.

🎯 Asiakasarvo:

• Laadunvarmistus toimii jatkuvana prosessina, eikä ole pullonkaulana.
• Kehityssykli nopeutuu. Konsultti tekee vähemmän virheitä ja pystyy tuomaan tuloksia nopeammin.
• Testikattavuus paranee ilman ylimääräistä manuaalista työtä.

3. Uusien ominaisuuksien suunnittelu: AI auttaa fokusoimaan

Asiakastilanne: Tuotteeseen tai palveluun halutaan kehittää uusi ominaisuus, mutta speksit ovat vielä epäselviä. Asiakas ei halua pysäyttää kehitystyötä siksi aikaa, että määrittelyt ovat täysin valmiita. Konsultilta odotetaan asiantuntemusta niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.

Miten AI auttaa:

• AI toimii tällaisessa tilanteessa ideoinnin sparraajana. Se voi antaa näkemyksiä siitä, mitä pitää huomioida ja missä järjestyksessä eteneminen on järkevää.
• Konsultti jakaa tehtävät loogisiksi kokonaisuuksiksi AI:n avulla.
• Toteutus syntyy AI:n avulla nopeammin. Jos jokin osa tehdään manuaalisesti, sekin voidaan tehdä paremmalla fokuksella.

🎯 Asiakasarvo:

• Kehitystyö ei pysähdy suunnittelun puutteeseen tai siihen, että määrittely on vielä tekemättä.
• Iterointi nopeutuu ja muutosten tekeminen on hallitumpaa.
• Konsultti toimii itsenäisesti mikä tarkoittaa, että asiakkaan ei tarvitse ohjata työtä yhtä paljon kuin aiemmin.

4. Tekoäly tuo tehokkuutta arkeen toistuvissa manuaalisissa tehtävissä

Asiakastilanne: Kehitystiimi työskentelee järjestelmien parissa, joissa toistuvat tietyt tekniset tehtävät: tiedonsiirto, testien kirjoittaminen ja refaktorointi. Kaikki nämä ovat tarpeellisia, mutta usein ne ova aikaavieviä ja rutiininomaisia tehtäviä.

Miten AI auttaa:

• Konsultti voi antaa AI:lle tiedot olemassa olevasta toteutuksesta ja pyytää sen pohjalta listan tarvittavista testeistä.
• Yksinkertaiset ns. one-shot -tyyliset tehtävät syntyvät hyvin nopeasti AI-työkalujen avustuksella.
• Refaktorointiehdotukset ja parhaat käytännöt nousevat esiin AI:n ehdottamina ja konsultti voi täydentää niitä tarvittaessa.

🎯 Asiakasarvo:

• Työ tehostuu ja aikaa vapautuu tärkeämpiin asioihin ja oikeiden ongelmien ratkaisemiseen.
• Tekninen laatu pysyy tasaisena eri osissa järjestelmää.
• AI muistaa ja monistaa hyväksi todetut ratkaisut, kun sille antaa rittävästi referenssikontekstia. Näin pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen.

5. Uusien työkalujen nopeampi oppiminen

Asiakastilanne: Konsultti kohtaa asiakkaan projektissa uuden työkalun tai kirjaston, jota hän ei ole aiemmin käyttänyt. Hän saattaa kuitenkin tietää, mihin tarkoitukseen hän haluaa sitä hyödyntää ja miksi.

Miten AI auttaa:

• Konsultti käy AI:n kanssa vuoropuhelua uuden teknologian oppimiseksi. Tämä mahdollistaa kokeilun, vertailun ja kysymisen.
• AI voi tuottaa esimerkkikoodia suoraan määrittelyn ja halutun lopputuloksen pohjalta.

🎯 Asiakasarvo:

• Uudet teknologiat saadaan käyttöön nopeasti ja turvallisesti.
• Konsultti pysyy tehokkaana myös uusissa ympäristöissä.
• Projektin eteneminen ei riipu yksittäisen työkalun opettelun aikataulusta.

Yhteenveto

Tekoäly ei tee työtä ohjelmistokehittäjän puolesta, mutta oikean asiantuntijan käsissä se lisää tuottavuutta, nopeutta ja varmuutta. Tekoäly siirtää ohjelmistokehittäjän fokuksen koodirivien kirjoittamisesta arkkitehtuuriin ja ongelmanratkaisuun. Tällaisessa muutoksessa on osattava entistä paremmin kokonaisuuden hallintaa sekä tekoälyn oikeanlaista ja tarkkaa ohjaamista.

AI-osaamisemme näkyy asiakkaidemme tuloksissa monilla eri tavoin, mutta mainitsemisen arvoista on erityisesti resurssien tehokkaampi hyödyntäminen. Enää asiakas ei välttämättä osta koodaria sanan perinteisessä mielessä. Asiakas ostaa asiantuntijan, joka osaa kommunikoida tekoälylle ja ohjata sitä oikealla tavalla.

Kun AI-työkalut ovat käytössä läpi kehitysprosessin:

• Kokonaisuuden hallinta ja ongelmanratkaisu nousevat keskiöön koodirivien kirjoittamisen sijaan.
• Konsultti pääsee nopeammin tuottavaan työhön, vaikka järjestelmä olisi uusi tai monimutkainen.
• Kehityksen laatu paranee, kun AI auttaa havaitsemaan virheitä, tukee suunnittelua ja parantaa koodin ymmärrettävyyttä jo varhaisessa vaiheessa.
• Asiakas saa enemmän arvoa vähemmällä ohjauksella ja pienemmällä kokonaisriskillä.

---

Haluatko pohtia, mitä AI voisi tarkoittaa juuri teidän ohjelmistokehityksessänne?
Keskustellaan siitä, missä tekoäly tuo aidosti arvoa ja missä ei.

Tekoäly on nykyään luonteva osa ohjelmistokehityksen arkea. Se tarjoaa kehittäjille uusia tapoja tehostaa työtä, mutta edellyttää myös ymmärrystä sen mahdollisuuksista ja vastuullisesta käytöstä. Me Identiossa hyödynnämme tekoälyä monipuolisesti: ohjelmistokehityksen tukena, asiakkaiden omien ratkaisujen kehittämisessä sekä osana päivittäistä ongelmanratkaisua.

Meille tekoälyn käyttö ei tarkoita oikopolkuja, vaan fiksumpia tapoja tehdä entistä laadukkaampaa työtä asiakkaan hyväksi. Olemme laatineet oman tekoälyohjeistuksen ja tehneet syksyllä 2025 sisäisen selvityksen siitä, miten kehittäjämme hyödyntävät tekoälyä asiakasprojekteissaan.

Tässä artikkelissa tarkastelen, miten Idention konsultit hyödyntävät tekoälyä työssään, miten varmistamme sen vastuullisen käytön ja millaisia hyötyjä se tuo asiakkaillemme.

Tekoäly osana ohjelmistokehitystä

Tekoälyn ollessa jo kiinteä osa ohjelmistokehityksen arkea, olemme halunneet varmistaa, että Identiolla on siihen liittyvää laaja-alaista ja ajantasaista osaamista. Jokaisen konsulttimme on hallittava erilaiset tekoälyratkaisut, mutta lopullisen tavan hyödyntää niitä määrittää aina asiakasyritys ja heidän toimintaympäristönsä. Tekoälyä on tilanteesta ja käyttötarkoituksesta riippumatta hyödynnettävä ammattimaisesti ja eettisiä periaatteita noudattaen.

Tekoäly ei ole pelkkä kehittäjän arkea helpottava työkalu, vaan se tuo myös asiakkaalle konkreettisia hyötyjä: nopeammat toimitukset, paremman laadun ja pienemmän virheriskin. Samalla se vapauttaa kehittäjän aikaa korkeamman tason ajattelulle eli kokonaisuuksien hahmottamiseen ja ratkaisun logiikan kehittämiseen. Nämä ovat asioita, joihin tekoäly ei ainakaan vielä kykene.

100 % konsulteistamme hallitsee AI-työkalut

Mitä tarkoittaa, kun sanomme, että 100 % konsulteistamme hallitsee tekoälytyökalut?

Luku perustuu tekemäämme kyselyyn ja keskusteluihin, joita olemme käyneet jokaisen konsulttimme kanssa. Tässä kontekstissa tekoälyn päivittäinen käyttö tarkoittaa tekoäly- ja kielimallipohjaisten työkalujen hyödyntämistä kehitystyön tukena. Konsulttiemme käyttämiä työkaluja ovat mm. GitHub Copilot, ChatGPT, Gemini, Claude, Google AI Studio, Cursor ja Windsurf.

Asiakkaidemme tekoälyohjeistukset sitovat ensisijaisesti myös meitä ja joskus se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kehitystyö tehdään täysin ilman tekoälyä. Näin on usein projekteissa, joissa käsitellään arkaluontoista dataa tai tietoturvaan liittyvät vaatimukset ovat korkeita. Koska tekoäly on megatrendi ja iso osa päivittäistä arkeamme, pidämme projektikohtaisista vaatimuksista huolimatta tärkeänä, että jokainen konsulttimme hallitsee nämä työkalut.

Tekoäly ei koskaan korvaa asiantuntijaa, mutta tekoälyavusteisella ohjelmistokehityksellä pystymme tuomaan kehitystyöhön lisää tehokkuutta ja siten luomaan entistä enemmän arvoa asiakkaillemme.

Näin ohjelmistokehittäjämme hyödyntävät tekoälyä

Saimme sisäisen kyselymme perusteella hyvän kokonaiskuvan siitä, miten ohjelmistokehittäjämme käyttävät tekoälyä päivittäisessä työssään. Koska emme yksin määritä ehtoja AI:n käyttöön, vaan asiakkaan ohjeistus ja konsultin omat preferenssit painavat enemmän, on käyttötapoja hyvin erilaisia. Siksi kysely oli hyvä tapa kartoittaa AI:n käyttöä ja saada kattava kokonaiskuva nykytilasta.

Yleisimpiä käyttötarkoituksia tekoälylle ovat muun muassa seuraavat:

• Koodiin liittyvät tehtävät
  • Tekoälyn hyödyntäminen esimerkiksi koodin täydennyksessä sitä kirjoitaessa (perusautomaattiset täydennykset), testidatan luomisessa ja SQL-kyselyjen kirjoittamisessa. Lisäksi AI auttaa bugien korjaamisessa ja laadunvarmistuksessa. Tekoäly voi käydä läpi valtavia määriä lokitiedostoja ja monitoroida järjestelmän tilaa tunnistaakseen syitä bugeille. Kehittyneemmät tekoälytyökalut voivat myös ehdottaa konkreettisia muutoksia koodiin bugien korjaamiseksi.
• Oppiminen ja kontekstin hahmottaminen
  • Tekoäly on apuna uusien kirjastojen tai kielien selittämisessä ja tiivistämisessä kontekstiin sopivalla tavalla. Konsulttimme käyttävät sitä myös ymmärtääkseen uusia käsitteitä ja soveltaakseen niitä olemassa olevaan koodipohjaan, kerätäkseen taustatietoa erilaisiin tehtäviin liittyen tai saadakseen tiivistelmiä tai neuvoja, joita ennen haettiin Googlesta tai Stack Overflow’sta. Se siis auttaa spesifien ongelmien ratkaisussa ja vähentää teknisen tiedon hakua muista kanavista.
• Ideointi
  • Vaihtoehtoisten toteutustapojen etsiminen ja prototyyppaus ovat helpottuneet tekoälyn myötä. AI nopeuttaa erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen löytämistä huomattavasti etenkin tilanteissa, joissa olisi helppoa turvautua tutumpiin ratkaisumalleihin.
• Luonnostelu ja viestintä
  • Tekoäly auttaa dokumenttien luonnostelussa ja viimeistelyssä, viestipohjien luomisessa sekä dokumentaation tiivistämisessä. Tämän myötä heille jää enemmän aikaa keskittyä tärkeimpään, eli ongelmanratkaisuun ja koodin kirjoittamiseen.
• Prompt-strategiat ja räätälöidyt GPT-versiot
  • Olemme kokeneet tekoälyn hyödylliseksi mm. promptien iteroinnissa. Myös räätälöidyt GPT-versiot (joille on syötetty taustatiedot etukäteen) ovat tehostaneet työtä huomattavasti

Konkreettinen käytännön esimerkki kielimalleista

Kielimallit ennustavat todennäköisyyksiä annettujen syötteiden perusteella, mutta niihin liittyy aina tietty epävarmuus. Jos malli ei tiedä vastausta, se pyrkii päättelemään sen — joskus virheellisesti. Tämän takia hyödynnämme ns. tool calling -periaatetta ja Model Context Protocolia (MCP), joka on järjestelmä tekoälymallien tarvitsemien kontekstitietojen hallintaan ja yhdistämiseen turvallisesti ja hajautetusti.

MCP:n avulla voimme esimerkiksi yhdistää kielimallin Figmaan, jolloin se pystyy lukemaan elementtien etäisyydet ja mitat pikselin tarkkuudella. Kun nämä tiedot syötetään mallille, se osaa koodata vastaavan näkymän automaattisesti. Tämän jälkeen voimme ajaa testaustyökalun, joka varmistaa, että kaikki on tehty oikein. Näin vältämme manuaalisen tiedonhakemisen ja tarjoamme mallille parempaa, tarkempaa lähtödataa — ja lopputulos on sekä nopeampi että laadukkaampi.

Tämä poistaa tarpeen hakea tietoja Figmasta manuaalisesti ja saamme kokonaiskuvan suoraan integraation läpi. Toisin sanoen annamme tekoälylle parempaa lähtödataa.

Esimerkiksi Cursor osaa koodata erinomaisesti tekstipohjaisessa ympäristössä, mutta ei pysty suoraan tulkitsemaan graafisen käyttöliittymän sisältöä. Tällöin se etsii ratkaisuja verkosta, jotka eivät välttämättä sovellu projektin käyttötarkoitukseen. MCP-integraation avulla voimme ratkaista tämän ja tarjota mallille kontekstin suoraan oikeasta lähteestä.

Miksi tämä on tärkeää asiakkaillemme?

Tekoälytyökalut eivät tee koodaavista konsulteista parempia, mutta ne tekevät heistä nopeampia. Tällöin erilaisia työkaluja sujuvasti käyttävä, tuntilaskutusta tekevä, konsultti säästää huomattavasti asiakkaan resursseja. Tärkeää on myös se, että tekoäly siirtää painopistettä ajatteluun. Kun aikaa säästyy, konsultti voi keskittyä korkeamman tason kysymyksiin: miksi ratkaisu tehdään, mitä asiakas todella tarvitsee ja miten lopputulos palvelee parhaiten tarkoitustaan.

Tekoälyn käyttö ohjelmistokehityksen tukena tuo siis asiakkaalle ainakin seuraavia konkreettisia hyötyjä:

• Enemmän aikaa asiakkaan tarpeiden ymmärtämiseen
• Enemmän aikaa ratkaisun tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseen
• Kehitysaikojen lyheneminen
• Vähemmän toistuvia virheitä
• Parempi koodin laatu
• Tehokkaampi dokumentointi ja viestintä

Vastuullinen käyttö ja riskienhallinta

Tekoäly on vain niin hyvä, kuin sitä käyttävä ohjelmistokehittäjä on. Sen avulla voi saada hyviä tuloksia vain, jos hallitsee alan perusasiat sekä ohjelmoinnin säännöt ja periaatteet. Ilman tätä asiantuntemusta, tekoälyn tuotoksen tarkistaminen on mahdotonta. Vain kokenut kehittäjä pystyy siis tuottamaan tekoälyn avulla laadukasta koodia, minkä vuoksi se on huomattavasti tehokkaampi työkalu ammattilaisen käsissä. Siksi väitämme, että senior-kehittäjä ilman tekoälyä on parempi ratkaisu, kuin tekoälyä hyödyntävä junior-kehittäjä.

Tekoäly mahdollistaa paljon, mutta siihen liittyy aina tiettyjä riskejä. Asiakkaidemme tekoälyohjeistusten lisäksi olemme tehneet oman ohjeistuksemme, joka toimii yleisenä ohjeena tekoälyn käyttöön oman työn tukena. Jokainen konsulttimme tuntee ohjeet siihen, miten tekoälyä voi hyödyntää ja minkälaisiin asioihin sitä ei toisaalta koskaan tule käyttää.

Mainitsen selvyyden vuoksi joitakin perusperiaatteita, joita noudatamme aina tekoälyavusteisessa ohjelmistokehityksessä.

• Emme syötä tekoälylle luottamuksellista tai henkilökohtaista tietoa.
  • Tiedämme, minkälaista tietoa voimme syöttää millekin mallille ja käytetäänkö syöttämiämme tietoja mallin kouluttamiseen. Emme koskaan syötä tekoälylle asiakkaan lähdekoodia, strategisia dokumentteja, henkilötietoja tai muuta arkaluonteista sisältöä ilman asiakkaan erillistä lupaa ja turvallista ympäristöä.
• Emme anna tekoälylle tekijänoikeuksin tai IP-oikeuksin suojattua materiaalia ilman lupaa.
  • Emme käytä tekoälyä tuottamaan sisältöä, joka rikkoo tekijänoikeuksia, tavaramerkkejä tai immateriaalioikeuksia. Kaikki syötettävä aineisto tarkistetaan sen käyttöoikeuksien osalta.
• Emme koskaan käytä tarkastamatonta tekoälytuotosta sellaisenaan.
  • Konsultin täytyy olla tekoälyä parempi osaaja. Tarkistamme, muokkaamme ja viimeistelemme kaikki tekoälyn tuotokset ennen niiden käyttöä.
• Emme koskaan hyväksy tai edesauta laitonta, epäeettistä tai haitallista toimintaa.
  • Emme käytä tekoälyä roskapostin, haittaohjelmien, huijaussisällön tai syrjivän materiaalin luomiseen. Toimintamme perustuu vastuullisuuteen ja eettisiin periaatteisiin.

Tekoälyavusteisen ohjelmistokehityksen tulevaisuus

Elämme tällä hetkellä aikamme kovinta tekoälyhuumaa. Kun pöly laskeutuu, vain aidosti hyvät toteutukset ja sovellukset jäävät elämään.

Kokemuksiemme mukaan mallien kehitys on alkanut jo hidastumaan ja tilanne on suhteellisen stabiili. Pysymme jatkuvasti mukana kehityksessä, mutta emme seuraa liian tiukasti uusien hienojen AI-mallien ilmestymistä, sillä erot edellisiin versioihin ovat enää verrattain pieniä. Myös mallien koulutusdatan lähteet alkavat korostumaan nyt ja tulevaisuudessa. Futurism ja monet muut lähteet kirjoittivat lokakuussa 2025, että yli 50 % internetissä olevasta materiaalista on tekoälyn tuottamaa. Sen syöttäminen koulutusdataksi ei tuo hyviä tuloksia.

Oli suunta mikä tahansa, AI-työkalujen kehittyessä myös meidän ohjeistuksemme ja prosessimme päivittyvät jatkuvasti ja kehitämme aktiivisesti osaamistamme aiheen ympärillä.

---

Lisää tehokkuutta ja proaktiivisuutta kehitystiiminne tueksi?

Vaikka tiiminne hyödyntäisi jo tekoälyä, projektit kaipaavat edelleen tekijöitä, joilla on täsmäosaamista ja monipuolista kokemusta erilaisista projekteista. Idention konsultit yhdistävät AI-työkalujen tehon ja vahvan ammattitaidon. Tuomme tiimiinne itsenäistä ongelmanratkaisua ja tuloksia heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

Panostamme identiolaisten hyvinvointiin ja jaksamiseen eduilla, jotka on valittu tiimimme toiveiden pohjalta. Haluamme tarjota kiinteän kuukausipalkan lisäksi myös kattavan etupaketin, joka tukee elämän eri osa-alueilla, niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

Tässä on kurkistus kattavaan etukokonaisuuteemme:

Palkkaus & taloudelliset edut 💸

• Lounasetu palkan päälle (etuna tai rahana): Saat kilpailukykyisen palkan päälle lounasedun 10,20 € / työpäivä. Koska arvostamme joustavuutta, voit valita, otatko sen etulatauksena vai suoraan rahapalkkana palkanmaksun yhteydessä.
• Joustava virike-etu: Tarjoamme vuosittaisen 400 € budjetin, jonka voit käyttää juuri sinulle tärkeisiin asioihin: kulttuuriin, liikuntaan, hyvinvointipalveluihin, hierontaan, hammashoitoon tai työmatkoihin.
• Puhelinetu: Tarjoamme puhelinedun mikäli näin haluat, edun verotusarvo on 20 € / kuukaudessa.
• Mahdollisuus omistajuuteen: Haluamme sitouttaa työntekijämme pitkäjänteisesti. Tarjoamme säännöllisesti jokaiselle työntekijälle mahdollisuuden tulla yrityksen omistajaksi ja päästä sitä myöten osalliseksi mm. osakkaiden kvartaalibonusjärjestelmäämme.

Bonukset ja palkitseminen 🏆

• Rekrybonus: Maksamme kertaluontoisen 2000 € rekrytointibonuksen, kun identiolainen vinkkaa meille uuden työntekijän. Bonus maksetaan rekryvinkin antaneelle uuden työntekijän koeajan päätyttyä.
• Anniversary-bonus: Sitoutuminen kannattaa. Kun työsuhteesi on kestänyt 5 vuotta Identiolla, saat valita itsellesi joko 1000 € kertabonuksen tai ylimääräisen vapaapäivän.
• Sales Lead -bonus ja myynnin provisiot: Konsulteilla on käytössään Sales Lead -bonusmalli uusista asiakkuusvinkeistä, ja myyntitiimimme työskentelee selkeän provisiomallin mukaisesti.

Perusturva & Työehtosopimus ✅

• Hyvä tietää: noudatamme Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta liityntäsopimuksen nojalla, joten lomarahat, palkalliset perhevapaat, muuttovapaapäivä ja muut TESsin kautta tulevat edut ovat siten osana etupakettiamme.

Terveys & hyvinvointi ❤️

• Yksityinen työterveys ja laaja terveysvakuutus: Käytössämme on yksityisen työterveyden palvelut, jonka lisäksi tarjoamme laajan terveysturvavakuutuksen turvaksesi.
• Vapaa-ajan tapaturmavakuutus: Olet turvattu kattavalla vakuutuksella myös vapaa-ajalla sattuvien tapaturmien varalta.
• Idention sponsoroimat yhteiset liikuntahetket: Tuemme yhdessä liikkumista ja järjestämme yhteisiä liikuntavuoroja tiimin toiveiden ja halukkuuden mukaan.
• Virvokkeet ja välipalat toimistolla: Toimistoilta löytyy virkistäviä juomia ja pientä purtavaa energiatasojen ylläpitämiseksi.

Joustavuus & työympäristö 💻

• Liukuva työaika: Luotamme asiantuntijoihimme. Voit suunnitella omat työaikasi joustavasti asiakasprojektien ja oman elämäntilanteesi mukaan.
• Etätyömahdollisuus ja modernit toimistot: Meillä saat vapauden valita parhaan paikan työntekoon. Tarjoamme täyden etätyömahdollisuuden, mutta myös viihtyisät toimistot Turun ja Helsingin ydinkeskustoissa. Etätöitä tehdään aina asiakkaan tarpeet huomioiden.
• Laadukkaat työvälineet: Mielekäs työ vaatii parhaat välineet. Saat valita itsellesi sopivimmat laitteet (läppäri, puhelin, vastamelukuulokkeet) järkevällä budjetilla. Kaikki työhön tarvittavat ohjelmistot ja lisenssit saat myös käyttöösi.

Kehittyminen & vaikuttaminen 🚀

• Itsensä kehittäminen työajalla: Ammatillinen kasvu on meille tärkeää. Kannustamme oppimaan uutta työajalla esimerkiksi säännöllisissä Tech Afterworkeissa, Engineering Taskforce tai People & Culture -työryhmissä.
• Mahdollisuus vaikuttaa yrityksen kehitykseen: Meillä on matala hierarkia ja avoin kulttuuri. Jokaisen ääntä kuunnellaan ja pääset vaikuttaamaan yhteisiin käytäntöihin ja yrityksen suuntaan.

Yhteisö & kulttuuri 🎉

• Oma tiimi myös Idention sisällä: Jokainen identiolainen kuuluu sisäiseen tiimiin, joita kutsutaan podeiksi. Podi pitää huolen, että kontaktia työkavereihin tapahtuu viikoittain, vaikka työskentelisi täysin etänä tai asiakasprojektissa ainoana Idention konsulttina.
• Tiimi-illat sekä kesä- ja talvijuhlat: Panostamme yhteishenkeen säännöllisillä tiimi-illoilla, rennoilla aktiviteeteilla sekä perinteisillä koko firman kesä- ja talvijuhlilla.
• Payday Breakfast: Kerran kuussa kokoonnumme toimistojen läheisyyteen nauttimaan yhteisestä, runsaasta aamupalasta palkkapäivän kunniaksi.

Kattavat edut ovat vain yksi osa tarinaamme. Tärkeintä on kulttuuri, joka arvostaa jokaista yksilöä ja kannustaa yhteistyöhön.

Kiinnostuitko liittymään identiolaisten joukkoon? Katso avoimet työpaikkamme heti!

Me Identiolla uskomme jatkuvaan kehitykseen, ei vain asiakasprojekteissa, vaan myös omissa sisäisissä toimintatavoissamme. Olemme saaneet vahvistusta siihen ajatukseen, että pelkkä vahva koodausosaaminen ei enää riitä ja konsulteilta tarvitsemme myös näkemystä. Rekrytointi on meille tärkeä prosessi, sillä jokainen uusi identiolainen muokkaa kulttuuriamme ja tulevaisuuttamme.

Tämän syksyn kehitystyö kumpusi myös aiemmista kokemuksistamme ja halustamme oppia. Tunnistimme, että organisaation kasvaessa on kriittistä varmistaa, että johdolla, myynnillä ja rekrytointitiimillä on täysin jaettu ymmärrys siitä, mihin rooleihin ja tarpeisiin rekrytoimme. Yhtä tärkeää on varmistaa, kuinka monta uutta osaajaa voimme kerralla ottaa sisään niin, että pystymme takaamaan laadukkaan perehdytyksen ja kestävän kasvun. Nämä opit olivat keskeinen lähtökohta sille, miksi pysähdyimme syksyllä 2025 miettimään prosessiamme hieman uudelleen.

Tämän pohdinnan tuloksena lähdimme viilaamaan prosessiamme sekä sisäisesti että hakijoiden suuntaan entistä paremmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Avaamme nyt, mitä teimme kulisseissa ja miltä päivitetty rekrytointiprosessimme näyttää.

Kehitystyön kulmakivet: Rekrypäivät ja ICP (Ideal Candidate Profile)

Kehitystyö käynnistyi, kun pidimme pitkästä aikaa sisäisen “rekrypäivän”. Tämä on rekrytointitiimimme noin 4–5 tunnin työpaja, jossa syvennymme rekrytointiin liittyviin teemoihin, keskustelemme kehityskohteista ja sovimme konkreettisista toimenpiteistä.

Tämän syksyn rekrypäivien keskeisimpiä tavoitteita olivat:

• Ideal Candidate Profile (ICP) -määrittelyn luominen: Määrittelimme tarkemmin, millaisia ominaisuuksia ja taitoja arvostamme eri rooleissa. Esimerkiksi kehittäjärooleissa teknisen huippuosaamisen lisäksi vahvat konsultointitaidot ovat meille avainasemassa. Vahvat konsultointitaidot tarkoittavat meille muun muassa kykyä kääntää asiakkaan liiketoimintatarpeet teknisiksi ratkaisuiksi, viestimistä selkeästi kaikille sidosryhmille sekä toimimista proaktiivisena kumppanina, joka tuo ratkaisuja.

• Roolikuvausten tarkennus: Halusimme varmistaa, että roolikuvauksemme ovat mahdollisimman tarkkoja ja vastaavat todellista tarvetta.

• Rekrytointiprosessin sujuvoittaminen: Pohdimme, miten voisimme tehdä prosessista kaikille osapuolille mahdollisimman selkeän ja mutkattoman. Sujuva ja mutkaton prosessi tarkoittaa meillä selkeitä vaiheita, nopeaa viestintää ja sitä, ettei hakijan tarvitse arvailla, missä mennään. Yhteistyö eri tiimien välillä Idention sisällä oli myös tarkastelun ja kehityksen alla tässä kohtaa, jotta pystymme takaamaan sujuvuuden hakijoiden suuntaan.

---

Idention rekrytointiprosessi vaihe vaiheelta

Päivitysten myötä prosessimme on selkeämpi ja pyrimme pitämään sen mahdollisimman mutkattomana.

Pääsääntöisesti homma etenee seuraavasti:

1. Hakemus sisään

Kaikki lähtee liikkeelle tietysti siitä, että saamme hakemuksesi. Tämä tapahtuu yleensä joko:

• Täyttämällä hakulomakkeen avoimen työpaikkailmoituksen kautta.
• Sisäisen suosituksen kautta, jolloin rekrytointitiimimme saa tietosi suoraan nykyiseltä työntekijältämme (tietysti olet siis antanut oman suostumuksesi tietojen välitykseen ensin).

Toistaiseksi emme ole itse aktiivisesti etsineet kandidaatteja esimerkiksi LinkedInistä, vaan luotamme hyvän hakijakokemuksen ja maineemme vetovoimaan.

2. Hakemusten käsittely

Rekrytointitiimimme käy saapuneita hakemuksia läpi tiiviisti, yleensä 1–2 kertaa viikossa. Peilaamme hakemustasi työpaikkailmoitukseen, sisäiseen roolikuvaukseemme sekä määrittämäämme Ideal Candidate Profile (ICP) -kuvaukseen.

Saatamme myös napata luurin käteen ja soittaa sinulle lyhyen puhelun tässä vaiheessa kysyäksemme tarkentavia kysymyksiä hakemukseesi liittyen.

3. Haastattelut (yleensä kaksi kierrosta)

Jos hakemuksesi kolahtaa ja vaikutat juuri sopivalta tyypiltä rooliin, kutsumme sinut haastatteluun. Prosessiimme kuuluu tyypillisesti kaksi haastattelua.

• Kulttuurihaastattelu (n. 1 tunti): Tämän keskustelun tavoitteena on tutustua sinuun paremmin. Käymme läpi taustaasi, osaamistasi ja tulevaisuuden toiveitasi roolin suhteen. Samalla fiilistelemme, miten sopisit Idention kulttuuriin ja tarjolla olevaan rooliin sekä tietysti päinvastoin, on myös sinun mahdollisuutesi pohtia tuntuuko Idention kulttuuri omalta. Voit kysyä meiltä mitä tahansa, kerromme avoimesti, millaista arki meillä on. Läpinäkyvyys on myös yksi arvoistamme.
• Tekninen / Domain-haastattelu (n. 1–1,5 tuntia): Tässä haastattelussa pureudumme syvemmälle osaamiseesi. Ohjelmistokehittäjien kohdalla tämä tarkoittaa teknisen osaamisen syvyyden ja laajuuden kartoittamista sekä konsultointitaitojen arviointia.

Haastattelut voidaan järjestää joustavasti joko etänä tai toimistoillamme Turussa ja Helsingissä – ihan sen mukaan, miten sinun ja haastattelijoiden aikataulut sekä sijainnit parhaiten kohtaavat.

Hyvä tietää: Tapanamme ei ole antaa kotitehtäviä tai käyttää prosessissa ennakkovalmistautumista vaativia testejä. Luotamme reilun keskustelun voimaan ja siksi osaamistasi arvioidaan teknisessä haastattelussa livekoodauksen sijaan keskustellen. Emmekä tarkoita teoreettisia nippelitietokysymyksiä vaan keskustelua, jossa käydään yhdessä läpi oikeaan elämään rinnastettava esimerkkitehtävä ja annetaan sinulle mahdollisuus avata, miten itse lähestyisit tehtävän eri vaiheita.

4. Päätös ja työtarjous

Haastattelukierrosten jälkeen rekrytointitiimimme pohtii kokonaisuutta: sopivuuttasi rooliin, tiimiin ja kulttuuriin. Arvioimme myös osaamisesi ja kokemuksesi perusteella sopivan tittelin ja palkkatason tiettyjen raamien sisällä. Palkkatasa-arvo ja läpinäkyvyys ovat meille tärkeitä ja myös niiden eteen olemme tehneet ja teemme edelleen töitä.

Jos palaset loksahtavat kohdalleen, olemme sinuun yhteydessä ja käymme työtarjouksen yksityiskohtineen läpi puhelimitse. Saat tarjouksen myös sähköpostitse ja yleensä tarjous on voimassa meidän suunnalta noin viikon verran.

5. Sopimus ja perehdytys

Kun olet hyväksynyt tarjouksen, laitamme nimet paperiin (tai no, sähköisesti siis). Tämän jälkeen aloitamme heti valmistelut sujuvaa aloitustasi ja perehdytystä varten. Tervetuloa tiimiin!

• Tiedotus: Jaamme sisäisesti tiedon uusista aloittajista ja heidän aloituspäivistään. Jos emme ole erikseen muuta sopineet, nimesi pysyy kuitenkin salassa aloituspäivään asti.
• Tutustuminen: Joskus aloituspäivä saattaa osua mukavasti kohdalle siten, että pääset mukaan vaikkapa Idention kesäjuhliin tai pikkujouluihin jo ennen virallista aloitusta. Näistä sovitaan kuitenkin aina uusien aloittajien kanssa erikseen.

---

Joustavuus on valttia

Vaikka yllä kuvattu prosessi on meidän kivijalkamme erityisesti ohjelmistokehittäjiä rekrytoidessamme, olemme valmiita tarvittaessa joustamaan tilanteen mukaan.

• Muut roolit: Muiden kuin kehittäjäroolien kohdalla saatamme tehdä pienehköjä muutoksia. Esimerkiksi haastatteluiden järjestys voi vaihdella, kun hakusessa on todennäköisesti vain yksi uusi työntekijä eikä haku ole jatkuvaa, kuten konsulttirooleissa saattaa välillä olla.
• Lisäkeskustelut: Joskus saatamme lisätä prosessiin kolmannen, kevyemmän juttelutuokion esimerkiksi tulevan tiimisi tai toimitusjohtajamme kanssa (ellet ole jo häntä tavannut).
• Sinun toiveesi: Olemme myös kuulolla sinun toiveidesi suhteen. Jos esimerkiksi haluat jutella myyntitiimimme jäsenen kanssa ymmärtääksesi paremmin asiakasrajapintaa, järjestämme sen lennosta.

Kaikkein tärkeintä on, että sekä sinä että me olemme varmoja siitä, että olemme toisillemme juuri se oikea “match”.

---

Kiinnostuitko? Jos päivitetty prosessimme kuulostaa reilulta ja Identio työpaikkana kiinnostavalta, kurkkaa heti avoimet työpaikkamme!

Ohjelmistot ovat läsnä kaikkialla. Yrityksille, jotka haluavat kehittää omia ohjelmistojaan, käsitteiden ymmärtäminen on tärkeää. Yksi näistä peruskäsitteistä on ohjelmistoarkkitehtuuri. Mutta mitä ohjelmistoarkkitehtuuri oikein on?

Ohjelmistoala on pitkään kamppaillut ohjelmistoarkkitehtuurin tarkan määritelmän kanssa. On olemassa kuuluisa lainaus tietojenkäsittelytieteen professorilta ja kirjailijalta Ralph Johnsonilta, jota käytetään usein ohjelmistoarkkitehtuurin kuvaamiseen: “Architecture is about the important stuff…whatever that is.” Mielestäni tämä on todennäköisesti tarkin vastaus, jonka voi antaa, vaikka onkin varsin epämääräinen. Tarkastellaan ohjelmistoarkkitehtuurin eri näkökulmia, voidaksemme avata tätä ajatusta hieman tarkemmin.

Ohjelmistoarkkitehdin rooli kattaa laajan vastuualueen, joka kasvaa ja muuttuu jatkuvasti. Aiemmin rooli keskittyi vain ohjelmistokehityksen teknisiin osa-alueisiin, kuten komponentteihin ja rakenteisiin, mutta arkkitehtuurityylien ja ohjelmistokehityksen yleinen kehittyminen on laajentanut myös ohjelmistoarkkitehdin tehtäviä. Jatkuvasti muuttuvat ja kehittyvät arkkitehtuurityylit, kuten mikropalvelut, tapahtumiin pohjautuva arkkitehtuuri ja jopa tekoälyn hyödyntäminen, vaativat arkkitehdilta laajempaa näkemystä ja osaamista. Näin ollen vastaus kysymykseen “Mitä on ohjelmistoarkkitehtuuri?” muuttuu jatkuvasti. Mikä tahansa nyt annettu määritelmä on pian vanhentunut.

Ohjelmistokehityksessä muutos on ainoa pysyvä asia. Uusia teknologioita ja toimintatapoja syntyy lähes päivittäin. Vaikka ohjelmistoarkkitehtien ympärillä oleva maailma muuttuu jatkuvasti, meidän on sopeuduttava ja pystyttävä tekemään päätöksiä alati muuttuvassa ympäristössä.

Yleisesti ottaen ohjelmistoarkkitehtuuria kutsutaan usein järjestelmän suunnitelmaksi tai tiekartaksi sen kehittämiseen. Mielestäni vastaus löytyy näistä määritelmistä, mutta on tärkeää ymmärtää, mitä suunnitelma tai tiekartta todella sisältää ja miksi tietyt päätökset on tehty, jotta voidaan puhua koko ohjelmistoarkkitehtuurin ymmärtämisestä.

Mitä ohjelmistoarkkitehtuuri tarkoittaa?

Ymmärtääksemme todella, mitä ohjelmistoarkkitehtuuri sisältää tai mitä tulisi analysoida tarkasteltaessa olemassa olevaa arkkitehtuuria, pidän hyödyllisenä tapana ajatella ohjelmistoarkkitehtuuria neljän tekijän yhdistelmänä: järjestelmän rakenne, arkkitehtuurin ominaispiirteet, arkkitehtuuripäätökset ja suunnitteluperiaatteet.

Järjestelmän rakenne viittaa siihen, millaista arkkitehtuuria ohjelmistossa käytetään, kuten esimerkiksi monoliittiä, kerrosarkkitehtuuria, mikropalveluita tai jotakin muuta, joka soveltuu käsillä olevaan tapaukseen. Pelkkä järjestelmän rakenteen kuvaaminen ei kuitenkaan anna kattavaa kuvaa koko ohjelmistoarkkitehtuurista. Kokonaiskuvan saamiseksi järjestelmän arkkitehtuurista ja sen vaatimuksien ymmärtämiseksi tarvitaan myös tietoa muista ohjelmistoarkkitehtuurin tekijöistä.

Arkkitehtuurin ominaispiirteet ovat ohjelmistoarkkitehtuurin osa-alueita, jotka vaativat huolellista harkintaa järjestelmän kokonaisarkkitehtuuria suunniteltaessa. Mitkä ovat ne asiat, joihin ohjelmiston on kyettävä, mutta jotka eivät suoraan liity toiminnallisiin vaatimuksiin? Näitä kutsutaan usein ei-toiminnallisiksi vaatimuksiksi, sillä ne eivät suoraan koske järjestelmän toiminnallisuutta, mutta ovat välttämättömiä sen käytön kannalta. Tällaisia ovat esimerkiksi saatavuus, skaalautuvuus, turvallisuus ja viansietokyky.

Seuraava palanen on arkkitehtuuripäätökset. Kuten nimi viittaa, nämä päätökset määrittelevät säännöt, joiden mukaan järjestelmä tulee rakentaa ja mitä siinä sallitaan ja mitä ei. Arkkitehtuuripäätökset rajaavat puitteet kehitystiimin työskentelylle ja kehitystyöhön liittyvien päätösten teolle. Yksinkertainen esimerkki voisi olla rajoitus, jonka mukaan eri palvelut eivät voi olla suoraan yhteydessä tietokantaan, vaan niiden on hyödynnettävä rajapintaa datan hakemiseksi. Koska muutos on jatkuvaa, näitä sääntöjä tullaan ja pitääkin haastaa. Keskeistä on kuitenkin tehdä huolellinen harkinta kunkin ratkaisun hyvistä ja huonoista puolista ennen arkkitehtuuripäätöksiin tehtäviä muutoksia.

Ohjelmistoarkkitehtuurin viimeinen tekijä on suunnitteluperiaatteet. Näitä voidaan ajatella kehitystyötä ohjaavina suuntaviivoina, ei ehdottomina sääntöinä. Esimerkiksi jos arkkitehtuuripäätöksessä ei voida ottaa huomioon kaikkia tilanteita tai tapauksia, suunnitteluperiaate voi toimia suositeltuna toimintatapana, mikä jättää lopullisen päätöksen kehittäjälle kyseisessä tilanteessa.

Miksi ohjelmistoarkkitehtuuri on tärkeää?

Se riippuu tilanteesta. Kaikki päätökset ohjelmistoarkkitehtuurissa on kompromisseja, minkä vuoksi vastaus jokaiseen arkkitehtuurikysymykseen on aina ”se riippuu tilanteesta.” Et voi (tai no, ainakaan ei pitäisi) etsiä Googlesta vastausta siihen, onko mikropalveluarkkitehtuuri oikea valinta projektiisi, koska vastaus riippuu monista tekijöistä. Se riippuu ohjelmistolle asetetuista lähtösuunnitelmista, liiketoimintatarpeista, käytettävissä olevasta budjetista, aikamääreistä, käytettävissä olevien kehittäjien osaamisesta ja monista muista seikoista. Jokainen arkkitehtuuritapaus on ainutlaatuinen ja jokaisessa on omat erityiset haasteensa. Tämä tekee ohjelmistoarkkitehtuurista niin vaikeaa. Kaikki nämä tekijät on otettava huomioon arkkitehtuuria suunniteltaessa, ja jokaisessa ratkaisussa on arvioitava kunkin vaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia, jotta löydetään paras ratkaisu juuri kyseiseen tapaukseen.

Arkkitehdit tekevät yleensä yhteistyötä liiketoiminta- tai toimialavaatimusten määrittämiseksi yhdessä aihealueasiantuntijoiden kanssa, mutta yksi tärkeimmistä lopputuloksista on määrittää ne ohjelmiston vaatimukset, jotka eivät liity suoraan sen toiminnallisuuteen, eli aiemmin mainitut arkkitehtuurin ominaispiirteet.

Yleisesti ottaen ei ole järkevää yrittää maksimoida jokaista ominaispiirrettä järjestelmän suunnittelussa, vaan tunnistaa ja keskittyä olennaisimpiin. Ohjelmistosovellukset voivat yleensä painottaa vain muutamaa ominaisuutta, sillä ne vaikuttavat usein toisiinsa. Esimerkiksi datan eheyden varmistaminen voi heikentää saatavuutta; joissakin tapauksissa on tärkeää näyttää varmasti oikeaa tietoa, vaikka se tarkoittaisi, että osa sovelluksesta ei olisi aina saatavilla. Lisäksi jokaisen ominaisuuden priorisoiminen lisää järjestelmän suunnittelun monimutkaisuutta, mikä jo itsessään pakottaa tekemään kompromisseja eri osa-alueiden välillä.

Arkkitehtuurisuunnittelu perustuu eri lähestymistapojen välisiin kompromisseihin. Sen määrittäminen, mitkä ratkaisut ovat optimaalisia kuhunkin tapaukseen, sekä ymmärrys siitä, miksi sovellukset tulisi rakentaa tietyllä tavalla ja mitä se tarkoittaa, tekee ohjelmistoarkkitehtuurista niin arvokasta.

Arkkitehtuurimallit

Ohjelmiston suunnittelussa käytettävissä olevia arkkitehtuurimalleja on valtavasti, joista jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Yleisimpiä tyyppejä ovat muun muassa:

Monoliittinen arkkitehtuuri: Yhtenäinen koodikanta, jossa kaikki komponentit ovat tiiviisti integroituja. Sen kehittäminen on aluksi helpompaa, mutta useimmiten muodostuu taakaksi ohjelmiston kasvaessa. Vaikka kehitys ja käyttöönotto on suoraviivaista, ylläpito voi olla haastavaa sovelluksen laajentuessa, sillä jopa pienet muutokset saattavat vaatia koko järjestelmän muutosta.

Mikropalveluarkkitehtuuri: Ohjelmisto jaetaan usein pieniin, itsenäisiin palveluihin, jotka kommunikoivat keskenään tarvittaessa. Jokainen palvelu hoitaa tietyn tehtävän ja niitä voidaan kehittää, ottaa käyttöön ja skaalata erikseen. Tämä arkkitehtuurimalli tarjoaa hyvän skaalautuvuuden ja joustavuuden, mutta edellyttää huolellista palveluiden välisen kommunikaation hallintaa ja lisää järjestelmän monimutkaisuutta sen kasvaessa.

Kerrosarkkitehtuuri: Perinteinen lähestymistapa, jossa järjestelmä jaetaan eri kerroksiin, kuten esitys-, logiikka- ja tietomallikerrokseen. Jokainen kerros hoitaa tiettyjä tehtäviä, mikä tekee järjestelmästä helpommin hallittavan ja testattavan. Tämä malli voi kuitenkin olla haastava toteuttaa nopeasti kehittyvissä ja monimutkaisissa järjestelmissä.

Tapahtumapohjainen arkkitehtuuri: Keskittyy reagoimaan tapahtumiin (esim. käyttäjän toiminnot, tietojen päivitykset), ja se on hyvä ratkaisu järjestelmissä, joiden on oltava reaktiivisia käyttäjän toimille. Se mahdollistaa skaalautuvuuden ja lähes reaaliaikaiset toiminnot, mutta edellyttää tapahtumavirtojen huolellista suunnittelua mahdollisten ongelmakohtien löytämiseksi ja tietojen eheyden varmistamiseksi.

Serverless-arkkitehtuuri: Pilvipohjainen lähestymistapa, jossa sovellus on saatavilla tarpeen mukaan ilman itse ylläpidettäviä palvelimia. Tällä lähestymistavalla voidaan vähentää operatiivisia kustannuksia ja yksinkertaistaa skaalausta, mutta se tekee sovelluksen vahvasti riippuvaiseksi kolmansien osapuolten pilvipalveluntarjoajista, mikä voi johtaa ongelmiin palveluntarjoajaa vaihdettaessa.

Jokainen arkkitehtuurimalli pitää sisällään kompromisseja, ja paras valinta riippuu liiketoiminnan tavoitteista, kehitystiimin resursseista, aikatauluista, budjetista ja monista muista tekijöistä. Esimerkiksi startupit voivat valita monoliitin tai serverless-arkkitehtuurin mahdollistamaan kehitystyön nopeuden ja yksinkertaisuuden, kun taas suuret yritykset saattavat suosia mikropalveluja monimutkaisten ja laajamittaisten järjestelmien hallintaan.

Mahdollisuudet ja haasteet

Mahdollisuudet

Hyvin suunniteltu ohjelmistoarkkitehtuuri avaa monia mahdollisuuksia liiketoiminnallesi:

• Räätälöidyt ratkaisut: Ohjelmisto voidaan mukauttaa vastaamaan yksilöllisiä tarpeita ja muuttuvia vaatimuksia. Esimerkiksi modulaarinen arkkitehtuuri mahdollistaa uusien ominaisuuksien lisäämisen tai päivittämisen ilman, että koko järjestelmää tarvitsee muuttaa.
• Nopeampi tuotteen julkaisu: Arkkitehtuurimallit, kuten mikropalvelut, mahdollistavat nopeat käyttöönottojaksot ja iteratiiviset parannukset. Tämä auttaa yrityksiä tuomaan uusia ominaisuuksia markkinoille nopeasti ja pysymään kilpailijoiden edellä.
• Integraatio: Saumaton yhteensopivuus muiden työkalujen, alustojen ja rajapintojen (API) kanssa. Tämä on erityisen tärkeää yrityksille, jotka haluavat integroitua kolmansien osapuolten palveluihin, kuten maksujärjestelmiin, asiakkuudenhallintajärjestelmiin (CRM) tai analytiikka-alustoihin.
• Innovaatio: Oikeanlaisella arkkitehtuurilla yritys voi kokeilla uusia teknologioita, kuten tekoälyä, ja integroida niitä olemassa oleviin järjestelmiin ilman suuria häiriöitä.
• Tiimin asiantuntemus: Hyvin suunniteltu arkkitehtuuri, joka sopii kehitystiimin osaamiseen, helpottaa kehitystyötä, uusien työntekijöiden perehdytystä ja laadukkaan tuotteen julkaisua.

Haasteet

On kuitenkin myös haasteita, jotka on syytä ottaa huomioon:

• Alkuvaiheen hitaus: Hyvin suunnitellun arkkitehtuurin kehittäminen vaatii asiantuntemusta ja aikaa. Tiimin on ennakoitava tulevaisuuden tarpeet samalla kun varmistetaan nykyisten vaatimusten täyttyminen, mikä voi olla haastavaa ilman kokemusta.
• Kustannukset: Arkkitehtuurisuunnitteluun tehtävä alkuinvestointi voi olla merkittävä, mutta pitkällä aikavälillä se on usein kannattavaa. Kustannuksiin sisältyvät kokeneiden arkkitehtien palkkaaminen, tarvittavien työkalujen hankinta sekä mahdolliset viivästykset projektin aikataulussa suunnitteluvaiheen aikana.
• Teknologian kehitys: Teknologiaympäristö muuttuu nopeasti, ja yritysten on varmistettava, ettei valittu arkkitehtuuri muutu yhteensopimattomaksi tulevien innovaatioiden kanssa.
• Tiimin asiantuntemus: Monimutkaisten arkkitehtuurien, kuten mikropalvelujen tai tapahtumapohjaisten järjestelmien, toteuttaminen voi vaatia erikoisosaamista. Ilman asianmukaista koulutusta tai osaavan henkilöstön rekrytointia tiimi voi kohdata vaikeuksia laadukkaan tuotteen toimittamisessa.

Työskentelemällä kokeneiden kehittäjien tai konsulttien kanssa ja tarkastelemalla arkkitehtuuripäätöksiä säännöllisesti näitä haasteita voidaan lieventää. Oikea lähestymistapa varmistaa, että ohjelmistosi pysyy tukevana, mutta kuitenkin mukautuvana ja on linjassa pitkän aikavälin tavoitteidesi kanssa.

Yhteenveto

Ohjelmistoarkkitehtuuria kuvataan usein järjestelmän rakennesuunnitelmana tai kehityksen tiekarttana. Näistä määritelmistä löytyy usein vastaus, mutta on tärkeää ymmärtää, mitä tämä suunnitelma tai tiekartta todella sisältää ja miksi tietyt päätökset on tehty. “Miksi” on tärkeämpää kuin “miten”.

Vaikka ohjelmistoarkkitehtuurin tarkka määrittely on haastavaa, sitä voidaan tarkastella neljän keskeisen tekijän yhdistelmänä: järjestelmän rakenne, arkkitehtuurin ominaispiirteet, arkkitehtuuripäätökset ja suunnitteluperiaatteet.

Kaiken kaikkiaan arkkitehtuurisuunnittelu on erilaisten lähestymistapojen kompromissien arviointia. Se, että ymmärtää, miksi sovellukset tulisi rakentaa tietyllä tavalla ja mitä se tarkoittaa, tekee ohjelmistoarkkitehtuurista niin arvokasta.

---

Lue myös: Systeemiajattelu ohjelmistokehityksessä – näin hallitset monimutkaisia järjestelmiä

Digitaalisten tuotteiden suunnittelulla on verrattain lyhyt historia. Graafisten käyttöliittymien yleistyttyä 80-luvulla ja tietokoneiden tultua suuren yleisön saataville, on digitaalisten tuotteiden suunnittelussa keskitytty niiden käyttäjiin niiden toteuttajien, eli koneiden, sijaan. Alaa ovat ohjanneet suunnilleen viimeiset 40 vuotta käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet. Mutta onko käyttäjäkeskeisen suunnittelun aikakausi nyt ohi?

Tässä blogitekstissä kerron kestävästä UX-suunnittelusta, ja siitä miksi meidän olisi syytä siirtyä käyttäjäkeskeistä kestävään suunnitteluun. Avaan myös esimerkkien avulla mitä se tarkoittaa käytännön tasolla.

Mitä on kestävä UX-suunnittelu?

Digitaalisten tuotteiden vaikutusta ympäristöön on hankalampi tiedostaa, kuin fyysisten tuotteiden. Meille kaikille on selvää, että t-paidan tuottamiseen tarvitaan puuvillaa, jonka viljelyyn puolestaan kuluu valtavasti vettä. Mutta tulemmeko ajatelleeksi, kuinka paljon energiaa tarvitaan lataamaan verkkokauppa, josta t-paidan tilaamme? Tai mikä merkitys on sillä, tilaammeko paidan suoraan kotiovellemme vai lähimpään pakettiautomaattiin? Yksittäisellä latauksella on ehkä mitättömältä tuntuva vaikutus, mutta silloin kun puhutaan jopa kymmenistä tuhansista päivittäisistä vierailijoista sivustolla, on energiankulutus merkittävää.

…the internet – including data centres, telecoms networks, and end user devices like phones and laptops – uses a lot of electricity. In fact, if you add it all together, the internet uses roughly the same amount of electricity as the UK, one of the world’s largest economies.

– Tom Greenwood, Wholegrain Digitalin perustaja ja Sustainable Web Design kirjan kirjoittaja

European Climate Pact -sivustolla väitetään, että EU:ssa digitaalisten teknologioiden päästöt ovat verrattavissa jopa lentoliikenteen päästöihin. Keskittyessämme tyydyttämään käyttäjien tarpeet olemme kenties ylenkatsoneet suunnittelemiemme tuotteiden vaikutusta laajemmin.

Kestävästä UX-suunnittelusta puhutaan, kun suunnitteluprosessissa otetaan huomioon tuotteen vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin (siis muihinkin, kuin tuotteen käyttäjiin). Siinä missä käyttäjäkeskeisellä suunnittelulla pyritään vastaamaan käyttäjien tarpeisiin mahdollisimman hyvin ja luomaan käyttäjille miellyttäviä kokemuksia, kestävällä suunnittelulla pyritään luomaan tuotteita, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän sekä ovat oikeudenmukaisia ja reiluja käyttäjiä kohtaan. Kestävässä suunnitteluprosessissa ympäristövaikutukset, oikeudenmukaisuus ja reiluus painavat vaakakupissa enemmän, kuin käyttäjien tarpeisiin vastaaminen ja heidän mieltymyksiinsä vastaaminen. Onneksi nämä eivät välttämättä poissulje toisiaan, vaan voivat edesauttaa toistensa toteutumista.

Saavutettavuus ja oikeudenmukaisuus ovat osa kestävää designia

Kestävässä UX-suunnittelussa otetaan ympäristövaikutusten lisäksi huomioon yhteiskunnalliset vaikutukset. Periaatteisiin kuuluu, että tuotteet ovat paitsi saavutettavia, myös tasa-arvoisia, ja eettisiä – toisin sanoen ne pistävät käyttäjien ja kaikkien ihmisten hyvinvoinnin yrityksen tuloksen edelle. Kestävän suunnittelun rinnalla voitaisiinkin puhua vastuullisesta suunnittelusta.

Digitaalisten tuotteiden ei tulisi tehdä epäoikeudenmukaisia oletuksia tai vahvistaa olemassa olevia stereotypioita ja ennakkoluuloja. Suunnittelija voi vaikuttaa tähän jo aivan prosessin alusta asti esimerkiksi rekrytoimalla käyttäjätutkimukseen osallistujia, jotka edustavat taustoiltaan erilaisia ihmisryhmiä. Käyttöliittymiä suunnitellessaan suunnittelijan tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi käyttämiinsä kuvituksiin ja ikoneihin. Tarvitseeko esimerkiksi kädenpuristus-ikonissa välttämättä olla kalvosinnapeilla varustettuja hihoja?

Eettisesti suunniteltu tuote priorisoi käyttäjien hyvinvoinnin yrityksen tavoitteiden edelle. Onko esimerkiksi tavoittelemisen arvoista suunnitella tuotetta, jonka parissa käyttäjät viettävät mahdollisimman paljon aikaa? Vai voiko sillä olla vaikutusta käyttäjien mielenterveyteen tai unen laatuun? Konversioiden kasvattaminen on usein yritysten tavoitteena, mutta se saattaa kannustaa suunnittelijoita käyttämään niin sanottua harhauttavaa suunnittelua (deciptive tai dark patterns). Harhauttava suunnittelu nimensä mukaisesti harhauttaa käyttäjiä toimimaan yrityksen etujen mukaisesti esimerkiksi manipuloimalla käyttäjän tunteita tai tarkoituksella vaikeuttamalla yritykselle epäedullisen valinnan tekemistä. Siinä missä tällaiset tavat voivat tuntua tehokkailta esimerkiksi konversioiden lisäämisessä, ne kostautuvat usein pitkässä juoksussa käyttäjien tyytymättömyytenä ja huonona suhtautumisena brändiin.

Ympäristötietoinen design

There are always additional actors (human and non-human) involved besides our users — directly or indirectly. We must stop designing solely for our users and instead always understand and review our work within the systemic context.

– Thorsten Jonas, Sustainable Design Networkin perustaja

Digitaaliset tuotteet “elävät” aina jossakin kontekstissa ja niiden vaikutus ulottuu käyttäjiään laajemmalle. Vastuullinen suunnittelija ottaa huomioon myös tekemiensä päätösten epäsuorat vaikutukset niin käyttäjiin kuin muihinkin vaikutukselle alttiisiin tekijöihin. Otetaan esimerkeiksi Uber ja Bolt. Millainen vaikutus näiden sovellusten käytön yleistymisellä on esimerkiksi julkisen liikenteen käyttöön ja sitä kautta päästöihin? Miten käyttäjiä voisi kannustaa ympäristöystävällisempiin valintoihin, kuten sähköautoiluun tai kimppakyyteihin? Tai kuinka suuri merkitys on sillä, että kuskit pitävät autojaan tyhjäkäynnillä odotellessaan kyytiläisiä? Suunnittelija ei voi pohtia tuotteiden vaikutuksia loputtomasti, sillä hänen on saatava myös jotain valmista aikaiseksi. Suunnittelijalle on silti keskeistä omata kyky kyseenalaistaa asioita. Designpäätösten vaikutus ulottuu lopulta ympäristön lisäksi myös yhteiskuntaan.

Luultavasti itsestään selvin tapa parantaa digitaalisen tuotteen ympäristöystävällisyyttä on vaikuttaa tuotteen energian kulutukseen ja sen kuluttaman energian alkuperään. Voimme esimerkiksi suosia uusiutuvalla energialla toimivia palvelinkeskuksia. Tuotteen energiankulutukseen puolestaan voi vaikuttaa mm. värien käytöllä, fonttivalinnoilla ja tehokkaalla designilla, joka vaatii vähemmän serveripyyntöjä ja suurten datamäärien käsittelyä. Yleisesti ottaen tummat värit kuluttavat vähemmän energiaa kuin kirkkaat värit. Tämä tosin pätee vain moderneilla OLED-näytöillä, ja niilläkin suurin vaikutus saadaan kun näytön kirkkaus on säädetty maksimiin. ZDNETin artikkelin mukaan Google on tutkinut asiaa ja raportoi mm. Google Mapsin yötilan vähentäneen näytön virrankulutusta 63 prosenttia verrattuna normaaliin tilaan.

Suunnittelija voi edesauttaa tuotteen vastuullisuutta merkittävästi myös ohjaamalla käyttäjiä tekemään vastuullisempia valintoja. Tämä voi yksinkertaisimmillaan olla tiedon jakamista käyttäjälle. Aiemmin esittelemässäni verkkokauppatilausesimerkissä ympäristöystävällisimmän toimitustavan voisi määrittää oletusvalinnaksi kaikille käyttäjille.

Vielä yksi keino ympäristöystävällisyyden varmistamiseen on pohtia laitteita, joilla digitaalista tuotetta käytetään. Nyrkkisääntönä on suunnitella tuotteita, jotka toimivat myös vanhoilla laitteilla, jolloin emme ainakaan myötävaikuta elektroniikkajätteen syntyyn.

Tekoäly ja vastuullisuus

Erityisesti tässä hetkessä, kun tutustumme tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin digitaalisten tuotteiden suunnittelussa, on vastuullisuuteen ja kestävyyteen tärkeä kiinnittää huomiota. Tekoälyn tiedetään kärsivän harhoista ja tekevän vääriä johtopäätöksiä tulkitessaan historiallista dataa. Meidän on aktiivisesti toimittava korjataksemme tällaiset eettiset haasteet. Tekoälyn avulla voidaan parantaa monen alan, kuten maatalouden ja rakennusalan, energiatehokkuutta ja pienentää ympäristölle koituvaa haittaa. Tästä huolimatta tekoälyn käyttö itsessään vaatii huomattavasti energiaa, joten siihen perustuvien ominaisuuksien sisällyttämistä tuotteisiin tulee harkita huolella.

Käytetty, mutta ehdottoman arvokas esimerkki suunnittelupäätösten haitallisista seurauksista erityisesti tekoälyn suhteen, on sosiaalisen median sovellukset. Elämme polarisoituneessa yhteiskunnassa, jossa ihmisten on vaikea sietää edes hieman omistaan poikkeavia näkemyksiä. Sosiaalisessa mediassa käytetyt sisältöä suosittelevat algoritmit kietovat käyttäjät aina vain tiiviimmin omien kupliensa sisään.

Erottaudu kilpailijoista kestävällä UX-suunnittelulla

Kestävään suunnitteluun panostaminen voidaan nähdä myös bränditekona. Kuten mainittu, saavutettavuuden huomioiminen on osa kestävää suunnittelua ja saavutettavat tuotteet ovat laajemman yleisön käytettävissä kuin ei-saavutettavat tuotteet. Kestävästi suunnitellut tuotteet ja prosessista kertominen voivat vedota erityisesti ympäristötietoisiin käyttäjiin, jolloin brändin asema heidän mielissään vahvistuu. Sama pätee niihin käyttäjiin, jotka arvostavat oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta.

Käyttäjäkeskeisyys UX-suunnittelussa on edelleen tärkeää, eikä siihen liittyviä periaatteita tule unohtaa. Olemme kuitenkin alkaneet Identiolla kiinnittää enemmän huomiota suunnittelemiemme tuotteiden kestävyyteen ja vastuullisuuteen. Design-periaatteisiimme on kirjattu kohta “Vastuullisuus” ja suunnittelijamme ovat luoneet työnsä tueksi vastuullisen suunnittelun tarkistuslistan. Haluamme osaltamme myötävaikuttaa kestävämmän ja paremman digitaalisen tulevaisuuden rakentamiseen, ja uskomme kestävyyden olevan monelle asiakkaallemme myös tärkeä arvo sekä valttikortti markkinoilla menestymiseen.

Lähteet:
Tom Greenwood – 20 ways to make your website more energy efficient – Wholegrain Digital
European Climate Pact – Going digital – good or bad for the climate?
Thorsten Jonas – The 11 principles of Sustainable UX – SUX – The Sustainable UX Network
Emilyann Gachko – Sustainable UX Design: Principles and Practices for Eco-Friendly Digital Products
Nielsen Norman Group – Deceptive Patterns in UX: How to Recognize and Avoid Them
World Economic Forum – AI and energy: Will AI reduce emissions or increase demand?

---

Lue myös: UI ja UX – mitä eroa niillä on?

Minimum Lovable Productia (MLP) käsittelevän blogisarjan viimeisessä osassa sukellamme digitaalisen tuotteen elinkaarivaiheeseen. Nyt olemme siinä vaiheessa, että “vähimmäinen” on jo saavutettu ja tuote tulisi julkaista ja sitä pitää jatkokehittää ja/tai ylläpitää.

Kun MLP-tuote on valmis ja ehkä jo käytössä, on seuraava askel laajentaa sen ominaisuuksia kohti viimeistellympää kokonaisuutta. Tällöin keskitymme teknisen vakauden parantamiseen ja niiden lisäominaisuuksien toteuttamiseen, jotka jätimme alkuvaiheessa pois.

Tuotteesta riippuen tavoite voi olla joko varmistaa, että kertaluontoinen tuote on vakaa ja helposti ylläpidettävä sen koko elinkaaren ajan, tai kuten useimmissa tapauksissa – jatkaa kehitystä ja rakentaa entistä parempaa tuotetta rakastettavan perustan päälle.

Tuotteen julkaisu

Jos luit tämän blogisarjan aikaisemmat osat, niin tiedät, että alkuvaiheen kehitysprosessi on toteutettu tiiviissä yhteistyössä eri käyttäjäryhmien kanssa. Rakastettavan tuotteen myötä nämä alkuvaiheen käyttäjät voivat toimia ohjelmistosi parhaimpina lähettiläinä. Tämä voi näkyä esimerkiksi tuotteen laajempana käyttöönottona yritysympäristössä tai kuluttajasovelluksen varhaisina omaksujina.

Vaikka moni päätös tässä vaiheessa on tekninen, erityisesti skaalautuvuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos tuotteesi menestyy, joudut ratkaisemaan infrastruktuuriin liittyviä haasteita. “Konepellin alla” olevat ongelmat, kuten kuormantasauksen tarpeet ja lisääntyvät datamäärät, voivat hidastaa vasteaikoja ja heikentää käyttökokemusta, joka aiemmissa testiryhmissä teki tuotteestasi rakastettavan. Nämä ovat yleisiä ohjelmistokehityksen haasteita, mutta vältettävissä rakastettavuuteen panostamalla. Pienetkin käyttöliittymän häiriöt voivat vahingoittaa mainettasi tärkeiden alkuvaiheen käyttäjien silmissä. Huonot ensivaikutelmat ovat erityisen vaikeita korjata hyviksi jälkeenpäin, olipa kyse sanallisesta palautteesta tai käyttäjän suorasta kokemuksesta.

On myös mahdollista, että käyttäjätestaus joka johti rakastettavaan lopputulokseen, on sisältänyt jotain huomaamatonta, joka ei välttämättä heijastu todellisiin käyttäjäryhmiin. Silloin on tärkeää selvittää, edustaako testausvaiheen käyttäjäryhmä todellista käyttäjäkuntaa vai onko tarpeen miettiä uutta suuntaa. Mitkä ovat tuotteesi rakastettavat ja vähemmän rakastettavat ominaisuudet? Mitä kannattaa säilyttää ja mistä kannattaa luopua?

Rakastettavan tuotteen ylläpitäminen ja sen jatkokehittäminen

Rakastettavuus on kontekstisidonnainen ominaisuus. Kun ohjelmisto saavuttaa elinkaarensa ylläpitovaiheen, pitäisi olla selvää, mihin rakastettavuus oikeastaan perustuu. Se voi tarkoittaa esimerkiksi “konepellin alla” olevia teknisiä asioita, kuten nopeita vasteaikoja, jotka edellyttävät erityistä huomiota infrastruktuurin ylläpidossa ja skaalautuvuudessa.

Tekninen velka on hankala asia, joka voi hallitsemattomana kasvaa eksponentiaalisesti ja muodostua kehityksen esteeksi. Tämä voi johtaa siihen, ettei uusia päivityksiä ja ominaisuuksia pystytä toimittamaan halutussa aikataulussa. Tässä vaiheessa on tärkeää ymmärtää, mikä tekee tuotteestasi rakastettavan: missä tuotannon alkuvaiheessa otetut oikopolut alkavat kostautua merkittävästi? Esimerkiksi nopea ja huolimaton tietokantaratkaisu saattaa olla järkevää päivittää hajautettuun ja skaalautuvaan järjestelmään, jos se estää rakastettavan tuotteen kaatumisen siinä vaiheessa, kun ohjelmisto saavuttaa alkuperäistä laajemman käyttäjäkunnan. Toisaalta rakastettava tuote voi houkutella innokkaita käyttäjiä, jotka vaativat uusia ominaisuuksia – ja viivästykset taas saattavat turhauttaa heitä. Esimerkkejä tällaisista tilanteista löytyy usein peliteollisuudesta.

Usein kuitenkin käyttäjäkokemus (UX) käy läpi muutoksia jatkuvan kehityksen myötä. Jatkuvasti kehittyvän ohjelmiston kohdalla on houkutus lisätä yhä uusia ominaisuuksia eri käyttötarkoituksiin tai liittää ohjelmisto eri ulkoisiin palveluihin. Tällainen ylimääräinen kuorma voi kuitenkin heikentää käyttäjäkokemuksen rakastettavuutta, muuttaen yksinkertaisen ja selkeän käyttöliittymän sekavaksi ja raskaaksi kokonaisuudeksi. Toisaalta lisäominaisuudet voivat olla juuri sitä mitä käyttäjät haluavat tai tarvitsevat. Voimme kuitenkin integroida uusia elementtejä rakastettavuutta vaarantamatta. Tapauskohtaisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi muokattavaa käyttöliittymää käyttäjän tarpeisiin tai harvemmin käytettyjen ominaisuuksien siirtämistä erillisiin näkymiin.

Vaikka houkutus lisätä uusia ominaisuuksia on suuri, on tärkeää miettiä, voimmeko toteuttaa ne rakastettavasti. Jos tuotteen pääominaisuudet on tehty huolella ja rakkaudella, kömpelö ominaisuus erottuu samalla tavalla kuin tahmea välilyöntinäppäin näppäimistössä. Toisaalta liiketoiminnallisia päätöksiä on pakko tehdä: ovatko ominaisuudet kömpelyyden arvoisia? Monissa tapauksissa vahva ydintuote ja sujuvat peruskäyttötapaukset tekevät tuotteesta käyttökelpoisen, vaikka mukana olisi joitakin harvoin käytettyjä mutta hieman vaivalloisia ominaisuuksia.

Tie eteenpäin

Usein MLP-tuotteet tähtäävät kasvuun. Kasvun saavuttamiseksi on monia keinoja, mutta jokaisella vaihtoehdolla on omat sudenkuoppansa ja vaatimuksensa. Sovelluksen rakastettavuuden säilyttäminen on itsessään liiketoimintapäätös, joka sisältää kustannuksia, mutta saattaa samalla auttaa säilyttämään kilpailuedun. Tapauksissa, joissa ohjelmistoa kehitetään ennalta määrättyyn käyttötarkoitukseen, kuten joukkoliikenteen lippu- ja reittipalvelu, päätös korostaa rakastettavuutta ja helppokäyttöisyyttä jatkuvassa kehityksessä vaikuttaa suoraan käyttäjien elämään. Tämä voi puolestaan toimia parhaana mahdollisena referenssinä työnne laadusta.

Lopuksi

Rakastettavien tuotteiden rakentaminen vaatii aikaa ja työtä. Monet kehittäjät saattavat väittää, että MLP:n tulisi olla jokaisen ohjelmistotuotteen lähtökohta, sillä miellyttävien asioiden rakentaminen on monille kehittäjille innostavampaa.

Totuus on kuitenkin se, että joskus nopeat ja ei niin viimeistellyt ratkaisut voivat olla tehokkain vaihtoehto esimerkiksi tilanteissa, joissa käyttäjät eivät välitä käyttöliittymän ulkoasusta, vaan haluavat vain saada työnsä tehdyksi. MLP ei ole ratkaisu jokaiseen ohjelmistoon, jonka aiotte rakentaa, mutta aina kun tavoitteena on voittaa käyttäjät puolelleen ja pitää heidät, ajattelutavan muuttaminen rakastettavan tuotteen rakentamiseen saattaa olla oikea valinta.

Toivomme, että olemme tarjonneet näkemyksiä tehokkaasta tuotekehityksestä rakastettavalla tavalla.

Kiinnostuitko? Kerromme mielellämme lisää miten me Identiolla voisimme auttaa teitä luomaan jotain rakastettavaa käyttäjillenne.

---

Osa 1: Näin rakennamme Minimum Lovable Productin vuonna 2025 – ymmärryksen saavuttaminen
Osa 2: Näin rakennamme Minimum Lovable Productin vuonna 2025 – sovelluksen kehittäminen
Osa 3: Näin rakennamme Minimum Lovable Productin vuonna 2025 – tuotteen julkaisu

Yksi investointien kannalta keskeisimmistä, ja sen myötä myös yleisimmistä ohjelmistokehitykseen liittyvistä kysymyksistä on “Mitä ohjelmistokehitys maksaa?” Se on tietysti yksi ratkaisevimmista tekijöistä, kun yrityspäättäjät tarkastelevat digitaalisten järjestelmiensä nykytilannetta ja tulevaisuuden tarpeita.

Järjestelmiin liittyviä yleisimpiä haasteita ovat esimerkiksi seuraavat tilanteet:

1. yrityksen käyttämät digitaaliset palvelut ovat kokonaan tai osittain vanhentuneita,
2. järjestelmät vastaavat vain osittain yrityksen liiketoiminnallisia tarpeita tai
3. käytössä olevat digitaaliset järjestelmät eivät mahdollista liiketoiminnan skaalaamista.

Digitaaliset palvelut, kuten verkkosovellukset tai mobiilisovellukset ovat siis parhaimmillaan avain liiketoiminnan skaalaamiseen ja siihen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. Kun puhutaan ohjelmistokehityksestä, on liiketoiminnallinen hyöty myös aina meidän prioriteettimme. Suhtaudumme vakavasti siihen, että asiakkaamme saavat aitoa arvoa kehittämistämme järjestelmistä.

Meille liiketoiminnallinen arvo tarkoittaa sitä, että haluamme jo ennen yhteistyön aloittamista kattavan kuvan asiakkaasta, heidän tarpeistaan sekä kehitettävästä järjestelmästä, asiakkaasta, ratkaistavasta ongelmasta ja tuotteen tai palvelun käyttäjistä on siis tärkeä lähtökohta yhteistyölle. Näin varmistamme, että tuote tai palvelu vastaa aitoon tarpeeseen, mikä taas on tärkeä lähtökohta investoinnin tekemiselle.

Tässä artikkelissa perehdymme siihen, mitä ohjelmistokehitys maksaa. Koska jokaisen yrityksen tarpeet ovat erilaisia ja kehitystä tehdään hyvin erilaisten yhteistyömallien kautta, emme voi antaa tässä tekstissä kovin tarkkaa arviota ohjelmiston kehityskustannuksista. Pyrimme kuitenkin vastaamaan tähän kysymykseen ylätasolla ja toivomme, että pääsemme keskustelemaan tarpeistanne vielä tarkemmin antaaksemme tarkemman arvion työn hinnasta.

Mikä vaikuttaa ohjelmistokehityksen hintaan?

Ohjelmistokehityksen hintaan vaikuttavat monet asiat. Keskeisimmät vaikuttavat tekijät ovat työn vaativuus ja projektin laajuus eli se, kuinka kompleksista järjestelmää kehitämme. Tähän vaikuttavat mm. kehitettävien ominaisuuksien määrä, kolmansien osapuolten taustajärjestelmien määrä sekä erilaiset teknologiaratkaisut. Muita hintaan vaikuttavia asioita ovat tiimin koko ja kehittäjien kokemustaso sekä kehitystyön aikataulu.

Kehitystiimin koko ja yhteistyömalli

Tiimin koko eli ohjelmistokehittäjien ja UX-suunnittelijoiden määrä on tietysti yksi keskeisimmistä tekijöistä hinnoittelussa. Ohjelmistokehityksen tuntihinta voi vaihdella 70-150 euron välillä riippuen mm. konsultin osaamisesta. UX-suunnittelun tuntihinta liikkuu yleensä 80–100 euron paikkeilla.

Keskeinen hintaan vaikuttava tekijä on myös yhteistyömalli, jonka valitsemme yhteistyömme pohjaksi.

Jos asiakasyrityksellämme on oma kehitystiimi, johon he tarvitsevat apukäsiä tai tiettyä täsmäosaamista, Idention ohjelmistokehittäjä työskentelee silloin osana tätä kehitystiimiä. Tällaista “lisäresurssia” on helppo hyödyntää tarpeiden mukaan oman ohjelmistokehittäjän rekrytoinnin sijaan. Usein lisäresursseille on tarvetta, jos omasta tiimistä ei löydy teknologiaosaamista, joka vastaa projektin tarpeita tai jos projektissa halutaan prototyypata uusien teknologioiden sopivuutta asiakkaan käyttöön. Muita tilanteita konsulttien hyödyntämiseen voivat olla työn tehostaminen deadlinen lähestyessä tai esimerkiksi kehitystyön jatkuvuuden varmistaminen loma-aikoina. Tämä on yleisin yhteistyömallimme ja usein tällaisessa tapauksessa pätee tuntipohjainen hinnoittelu.

Lisäksi tarjoamme kaksi erilaista lähestymistapaa, joissa Idention oma kehitystiimi toteuttaa kokonaan uutta järjestelmää asiakkaan tarpeiden mukaan. Ensimmäisessä näistä työskentelemme läheisessä yhteistyössä asiakkaan kanssa ja toinen on enemmän avaimet käteen -tyylinen ratkaisu. Tiiviissä yhteistyössä voimme panostaa tiedon ja osaamisen siirtymiseen asiakasorganisaatioon valmentavan ohjelmistokehityksen kautta. Avaimet käteen -ratkaisussa puolestaan kehitämme asiakkaalle ennalta määritellyn tuotteen tai palvelun itsenäisemmällä otteella, jolloin asiakkaan rooli pysyy kevyempänä. Tämä malli soveltuu tilanteisiin, joissa tavoitteet ovat selkeät ja kehitystiimi ja asiakas ovat samalla sivulla kehitettävästä järjestelmästä.

Hinnoittelu voi näissä molemmissa malleissa olla tuntiperusteista tai perustua kiinteään hinnoitteluun. Tällöin sovimme yhdessä asiakkaan kanssa hintahaarukan, jonka sisällä sitoudumme pysymään.

Muita ohjelmistokehityksen hintaan vaikuttavia tekijöitä

Ohjelmistokehityksen kustannuksiin vaikuttaa myös useat muut tekijät, jotka on hyvä huomioida projektin budjettia suunniteltaessa. Ensimmäinen huomioon otettava asia on projektin laajuus. Rakennammeko kevyen MVP:n (Minimum Viable Product), MLP:n (Minimum Lovable Product) vai kokonaisvaltaisempaa ohjelmistokokonaisuutta? Pienemmät projektit ovat luonnollisesti edullisempia, mutta laajempien kokonaisuuksien suunnittelu, toteutus ja testaus vaativat enemmän resursseja.

Myös käytetyt teknologiat ja alustat vaikuttavat kustannuksiin: jotkut teknologiat edellyttävät erikoisosaamista, mikä voi nostaa projektin hintalappua. Tiimin kokoonpano, aikataulun tiukkuus ja julkaisun jälkeiset ylläpito- ja jatkokehityskulut ovat muita keskeisiä muuttujia, joita ei kannata unohtaa budjettia suunnitellessa. Nämä tekijät yhdessä määrittävät, minkälainen budjetti ohjelmistokehitykseen kannattaa varata.

Miten tehdä ohjelmistokehitystä kustannustehokkaasti?

Ohjelmistokehityksen kustannustehokkuus alkaa jo huolellisesta määrittelyvaiheesta. Kun kehitysprojekti suunnitellaan tarkasti etukäteen, vältetään kalliit muutokset myöhemmissä vaiheissa. Perusteellinen vaatimusmäärittely säästää sekä aikaa että rahaa ja auttaa tiimiä keskittymään olennaiseen. Lisäksi tärkeimmät ominaisuudet kannattaa priorisoida esimerkiksi MVP- tai MLP-ajattelun kautta. Tämä tarkoittaa, että projektin alkuvaiheessa keskitytään tuottamaan minimoitu, mutta käyttäjälle rakastettava kokonaisuus, joka vastaa selkeästi määriteltyihin tarpeisiin.

Ketterän kehityksen ja iteratiivisen ajattelun kautta kehitystyössä voidaan reagoida matalalla kynnyksellä muuttuviin tarpeisiin ja esimerkiksi käyttäjiltä saatuun palautteeseen. Tämä auttaa kohdentamaan budjettia aidosti käyttäjien näkökulmasta tärkeisiin ominaisuuksiin ja kokonaisuuksiin.

Oikean tiimin valitseminen on myös merkittävä tekijä kustannustehokkuuden kannalta. Tiimi, jolla on kokemusta vastaavanlaisista projekteista, pystyy yleensä toimittamaan laadukasta jälkeä ja vastaamaan samalla tehokkaasta ja sujuvasta projektin hallinnasta. Kustannustehokkuus ei aina synny edullisimman toimittajan tai yhteistyökumppanin valitsemisesta vaan ammattitaitoisesta työstä, jossa asiat tehdään alusta asti hyvin.

Hyvin tehty ohjelmistokehitys tuottaa arvoa pitkällä aikavälillä ja mikä tärkeintä, edistää teidän yrityksenne liiketoimintaa. Halpa ja riittämättömällä ammattitaidolla tehty kehitys voi lopulta johtaa kalliisiin korjaustöihin.

Konkreettisia hintaesimerkkejä

Ohjelmistokehityksen hinnoista on vaikeaa puhua kovinkaan tarkasti, mutta toivon, että nämä esimerkit antavat sinulle suuntaa antavan käsityksen ohjelmistokehityksen kustannuksista.

Nämä esimerkit ovat Idention hinnaston mukaisia ja koskevat tarpeisiinne suunniteltua ja kehitettyjä digitaalisia tuotteita ja palveluja sekä konsulttien tuntilaskutushintoja.

Räätälöidyt digitaaliset tuotteet ja palvelut sekä konsulttien tuntilaskutushinnat:

Keskikokoinen ohjelmisto: ~30 000–100 000 €

Laaja räätälöity yritysohjelmisto: ~100 000 € +

Ohjelmistokehitys / IT-konsultin tuntihinta: 80–120 €

UX-suunnittelijan tuntihinta: alkaen 85 €

Ohjelmistokehityksen hinta-arvio

Ohjelmistokehityksen hinta määräytyy siis hyvin tapauskohtaisesti ja toivomme, että tämän artikkelin myötä sait suuntaa-antavaa tietoa investoinnin kokoon liittyen. Toivomme, että pääsemme keskustelemaan kanssasi juuri teidän tarpeistanne ja siitä, mitä ohjelmistokehitys voisi maksaa juuri teidän tilanteessanne.

Ota yhteyttä myyntiimme, niin autamme teitä hahmottamaan ohjelmistokehitystarpeita juuri teidän yrityksellenne. Keskustelun kautta voimme arvioida yhdessä teknisten toteutusten laajuuksia sekä tehdä karkean arvion kehitystyön kustannuksista.

---

Identio teknologiayrityksenä

Idention ohjelmistokehittäjät ovat erikoistuneet konsultointiin, mikä tarkoittaa, että työskentelemme tiiviissä yhteistyössä asiakkaamme kanssa aina digitaalisen tuotteen tai palvelun suunnittelusta sen kehittämiseen ja ylläpitoon asti.

Suunnittelemme kestäviä ohjelmistoarkkitehtuuriratkaisuja sekä kehitämme digitaalisia tuotteita ja palveluja käyttäjäystävällisesti, skaalautuvasti ja kustannustehokkaasti. Olemme apunanne myös olemassa olevien järjestelmien päivityksessä ja modernisoinnissa.

Ohjelmistokumppanin valinta voi vaikuttaa suoraan liiketoiminnalliseen menestykseenne ja yhteistyöhön sitoutuminen on aina päätös, joka pitää tehdä harkiten. Me Identiolla ymmärrämme tämän asian merkityksen ja suhtaudumme asiakkuuksiimme vakavasti. Haluamme ohjelmistoyrityksenä varmistaa, että teemme aidosti sellaista työtä, joka mahdollistaa jokaisen asiakkaamme menestyksen.

Tässä artikkelissa avaamme, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, kun valitsette juuri teidän yrityksellenne sopivaa ohjelmistokumppania.

1. Ohjelmistoyrityksen ymmärrys liiketoimintasi tarpeista

Hyvä ohjelmistoyritys ei keskity pelkästään teknisiin ratkaisuihin vaan he ymmärtävät myös liiketoimintasi tavoitteet. Ennen kuin teet päätöksen, varmista, että potentiaalinen kumppani kysyy oikeat kysymykset ja osoittaa kiinnostusta yrityksesi toimialaa ja tarpeita kohtaan.

Me Identiolla lähdemme aina liikkeelle siitä, että kehitettävä digitaalinen tuote tai palvelu ratkaisee jonkin liiketoimintanne kannalta keskeisen ongelman. Oikean ongelman ratkaiseminen ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttaminen ovat lähtökohta hedelmälliselle yhteistyölle. Konsulteillmme on vahvaa osaamista eri toimialojen projekteista sekä erilaisissa ja eri kokoisissa kehitystiimeissä työskentelystä.

Jos tavoitteenne on esimerkiksi parantaa asiakaskokemusta, kumppanin pitäisi ehdottaa konkreettisia ratkaisuja käyttäjäystävällisyyden ja käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Kiinnitä huomiota siihen, tarjoaako ohjelmistoyritys ratkaisua juuri siihen tavoitteeseen tai ongelmaan, joka teidän yrityksellänne on.

2. Ohjelmistokumppanin referenssit ja kokemus

Kokemus eri toimialoilta ja vastaavista projekteista on useimmiten eduksi ohjelmistoprojekteissa. Tutustu eri ohjelmistoyritysten aiempiin projekteihin ja katso, löytyykö heidän sivuiltaan lisätietoa aiemmin tehdystä työstä. Kaikki referenssit eivät ole julkisia, joten kannattaa myös ottaa yhteyttä ja kysyä, onko yrityksellä ollut vastaavia asiakkuuksia tai projekteja, jotka eivät ole näkyvissä nettisivuilla. Tämä auttaa sinua arvioimaan, miten hyvin kumppani pystyy tarjoamaan juuri teidän tarpeisiinne sopivan ratkaisun.

Luotettava ohjelmistokumppani on avoin yhteistyön mahdollisuuksista ja potentiaalista sekä arvioi rehellisesti konsultin tai suuremman tiimin sopivuutta juuri kyseiseen asiakastarpeeseen.

3. Teknologinen osaaminen ja skaalautuvat ratkaisut

Ohjelmistokumppanin teknologinen osaaminen on luonnollisesti kriittistä. Varmista, että heidän tarjoamansa osaajat ja teknologiat tukevat yrityksesi kasvua ja liiketoiminnallisia tavoitteita pitkällä aikavälillä. Kuinka hyvin he huomioivat skaalautuvuuden? Pyrkivätkö he varmistamaan, että tuotteen tai palvelun jatkokehitys on mahdollisimman helppoa myös tulevaisuudessa ja vaikkapa toisen kumppanin kanssa?

Hyvä kumppani pyrkii tekemään itsestään asiakkaalle tarpeettoman jollain aikavälillä. Tämä tarkoittaa, että asiakas ei jää loukkuun kyseisen toimittajan kanssa tilanteessa, jossa tämä on ainut taho, joka syystä tai toisesta pystyy jatkamaan kehitystyötä. Konsulttiyrityksen tulee aina huomioida tämä asia omassa työssään ja pitää huolta asiakkaan mahdollisuuksista jatkaa kehitystyötä myös muiden tahojen kanssa.

Valitse ohjelmistokumppani, joka on ajan tasalla uusimmista teknologioista, voi tarjota innovatiivisia ratkaisuja ja joka pyrkii jättämään osaamisensa ja tarvittavat resurssit jatkoa ajatellen myös teidän tiimillenne.

4. Viestintä ja läpinäkyvyys yhteistyössä

Onnistunut yhteistyö ohjelmistokumppanin kanssa lähtee avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Keskeistä projektin onnistumisen näkökulmasta on se, että asiakkaan ja ohjelmistoyrityksen välillä on hyvä luottamussuhde. On tärkeää, että ohjelmistoyritys pitää asiakkaan jatkuvasti kartalla projektin etenemisestä ja asioista voidaan puhua niiden oikeilla nimillä.

Idention yksi tärkeimmistä arvoista on läpinäyvyys ja se tekee viestinnästä lähtökohtaisesti helppoa. Läpinäkyvyys näkyy työssämme mm. seuraavilla tavoilla:

• Varmistamme avoimen viestinnän sekä tiedonkulun tavoitteiden edistymisestä eri tiimien välillä.
• Jaamme säännöllisesti tietoa ja päivityksiä projektin kaikkien osapuolten välillä.
• Viestimme sekä sisäisesti että asiakkaidemme kanssa rehellisesti, selkeästi ja parhaan osaamisemme mukaan.

5. Joustavuus ja ongelmanratkaisukyky

Ohjelmistoprojektit harvoin etenevät täysin sen mukaan, miten ne on alunperin suunniteltu. Muutoksia voi tuoda esimerkiksi liiketoiminnallisten tarpeiden muuttuminen tai kehitystyön aikana saadut uudet oivallukset tai tekniset haasteet. Siksi on tärkeää valita ohjelmistokumppani, joka osaa mukautua muuttuviin tarpeisiin ja jonka kanssa yhteistyö on joustavaa.

Hyvä ohjelmistokumppani pystyy reagoimaan nopeasti ja rakentavasti odottamattomiin haasteisiin. Tämä tarkoittaa mm. joustavaa projektinhallintaa, ketteriä kehitysmenetelmiä ja ratkaisukeskeistä asennetta. Keskiöön nousee myös avoin viestintä; miten kumppani käsittelee muutostilanteet ja kuinka nopeasti se pystyy tarjoamaan vaihtoehtoisia toimintamalleja?

Joustavuus on yksi tekijä, josta me olemme Identiolla saaneet positiivista palautetta. Emme halua tehdä töitä meidän tavallamme vaan mukaudumme aina jokaisen asiakkaan omiin tarpeisiin.

6. Ohjelmistoyrityksen arvot ja kulttuurinen yhteensopivuus

Ohjelmistokehitys on usein pitkäjänteistä ja sen onnistuminen riippuu myös siitä, kuinka hyvin yrityksen ja konsulttien arvot ja toimintakulttuuri sopivat yhteen oman yrityksenne kanssa. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä, jos työtavat, kommunikaatio ja yhteistyön periaatteet eivät kohtaa.

Kun valitset ohjelmistokumppania, pohdi seuraavia kysymyksiä:

• Miten ohjelmistoyritys suhtautuu avoimuuteen ja yhteistyöhön?
• Vastaavatko heidän arvonsa yrityksesi toimintaperiaatteita?
• Onko heidän työskentelytapansa sellainen, joka tukee teidän tiimiänne ja tavoitteitanne?
• Onko konsultti tai tiimi aidosti kiinnostunut tuotteestanne tai palvelustanne ja tavoitteidenne saavuttamisesta.

Me Identiolla uskomme, että parhaat projektit syntyvät avoimen ja luottamuksellisen yhteistyön kautta. Arvomme – läpinäkyvyys, luottamus, turvallisuus, yhteistyö ja kokeilukulttuuri – ohjaavat kaikkea tekemistämme. Haluamme olla kumppani, jonka kanssa yhteistyö tuntuu luontevalta ja joka tuo aidosti lisäarvoa asiakkaan liiketoimintaan.

Kun ohjelmistokumppanin arvot ja kulttuuri sopivat yhteen omiesi kanssa, yhteistyö sujuu jouhevammin ja lopputuloksena syntyy parempia, kestävämpiä ratkaisuja.

Lopuksi

Ohjelmistokumppanin valinta on merkittävä päätös, joka vaikuttaa suoraan yrityksenne kilpailukykyyn ja kehitykseen. Oikean kumppanin valitsemisen ei pidä perustua vain teknologiaosaamiseen tai kokemusvuosiin vaan tärkeää on myös liiketoimintaymmärrys, viestinnän sujuvuus, joustavuus ja arvojen yhteensopivuus. Kun katsomme vaikkapa Ite wikin yrityslistaa, on mahdollisia kumppaneita lukematon määrä.

Kun teet valintaa, kiinnitä huomiota siihen, miten hyvin ohjelmistoyritys ymmärtää tarpeesi ja kuinka avoin ja yhteistyökykyinen se on. Pitkäjänteinen kumppanuus perustuu luottamukseen ja yhteiseen tavoitteeseen luoda kestävää arvoa.

Me Identiolla haluamme olla kumppani, joka ei vain toteuta projekteja, vaan auttaa asiakkaitaan onnistumaan pitkällä aikavälillä. Sitoudumme yhteisiin tavoitteisiin ja olemme valmiita laittamaan myös itsemme likoon. Jos etsit ohjelmistokumppania, jonka kanssa yhteistyö on avointa, joustavaa ja liiketoimintalähtöistä, olemme valmiita keskustelemaan tarpeistanne.

Olemme aina valmiita keskustelemaan teidän tarpeistanne, vaikka se ei johtaisikaan kumppanuuteen. Ota yhteyttä ja jutellaan lisää siitä, voisimmeko me olla teille sopiva kumppani.

---

Tutustu lisää aiemmin tekemäämme työhön nettisivujemme Työmme-osiosta.

Työskentelen People & Culture -vastaavana Identiolla, ja vastaan oikeastaan kaikista HR:ään eli henkilöstöhallintoon liittyvistä asioista, prosesseista ja niiden kehittämisestä. Työni ytimessä on ihmisten hyvinvointi ja sen varmistaminen, että koko työyhteisö voi tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja sujuvasti.

Tässä tekstissä kerron siitä, miten näen oman roolini identiolaisten hyvinvoinnin tukena ja miten sillä on vaikutusta myös asiakkaidemme menestykseen. Identiolla panostamme henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen, mikä näkyy asiakkaille laadukkaana ja luotettavana palveluna. 

Miksi työntekijöiden hyvinvoinnilla on merkitystä?

Työntekijöiden hyvinvointia tukeva yrityskulttuuri on Identiolla keskeinen voimavara. Haluan omalta osaltani olla luomassa ilmapiirin, jossa jokainen tuntee olonsa turvalliseksi ja innostuneeksi tullessaan töihin. Tavoitteeni on, että jokainen identiolainen tuntee olevansa arvostettu ja osa yhteisöä, jossa ihmisiä tuetaan niin ammatillisessa kuin henkilökohtaisessakin kasvussa. Näin varmistamme, että työntekijämme voivat saavuttaa parhaan mahdollisen potentiaalinsa, ja pystymme olemaan luotettava kumppani sekä palvelemaan asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöstön hyvinvointi vaikuttaa suoraan työn laatuun ja projektityön sujuvuuteen. 

Työn kuuluu olla voimavaratekijä arjessa ja sen eteen teemme Identiolla töitä. Sosiaaliset kontaktit, työn mielekkyys ja osaamisen kehittyminen, työn sekä vapaa-ajan tasapaino, ovat kaikki tärkeitä seikkoja, jotka tukevat arjessa jaksamista ja hyvinvointia. Kun henkilöstö voi hyvin, se heijastuu myös asiakastyöhön, mikä näkyy sitoutumisena, motivaationa ja haluna tehdä parhaansa asiakkaillemme. Lisäksi se vaikuttaa projektien jatkuvuuteen, kun henkilöstön vaihtuvuus on näiden panostusten ansiosta pienempää. Pitkäaikaiset asiakassuhteet tuovat lisäarvoa asiakkaille, kun tiimi tuntee asiakkaan tarpeet syvällisemmin ja pystyy tarjoamaan tehokkaampia ratkaisuja.

Mitä IT-talon People & Culture Manager tekee käytännössä?

People & Culture -roolini on laaja ja vaihteleva. Se kattaa koko työntekijän elinkaaren, mikä tarkoittaa, että olen mukana niin rekrytoinnissa, perehdytyksessä, kuin joskus myös kehityskeskusteluissakin – ja lopulta myös silloin, kun on aika siirtyä uusiin haasteisiin. 

Tärkeä osa työtäni on tehdä yhteistyötä työntekijöiden eli muun muassa People & Culture Taskforcen kanssa. Identiolla on käytössä taskforce-malli, jossa identiolaisista koostuvat työryhmät edistävät erilaisia aiheita ja kehittävät yritystä. Taskforcet muodostuvat yhteispäätöksellä tai työntekijöiden aloitteesta, ja toimivat niin kauan kuin on tarve. Kuka tahansa voi lähteä mukaan itseään kiinnostavan aiheen ympärillä toimivaan taskforceen ja vaikuttaa sillä työyhteisön kehittämiseen. Tällä hetkellä meillä on People & Culture Taskforcen lisäksi esimerkiksi pieni porukka työstämässä Idention pikkujouluja eli Winter Galaa, opiskelijayhteistyötä sekä “Engineering Taskforce” konsulttien osaamisen kehittämisen tukena. 

Yhdessä People & Culture Taskforcen kanssa kehitämme toimintatapoja ja edistämme asioita ja hankkeita, jotka koskevat työntekijöiden hyvinvointia ja yrityskulttuuria. Hankkeet ja teemat nousevat useimmiten suoraan henkilöstöltä. Siten ne tukevat ja keskittyvät juuri heidän hyvinvointinsa edistämiseen. Muutamia esimerkkeinä viime aikoina meneillään olevista aiheista: vastuulliseen liiketoiminnan projekti, uusi “Career Dev” eli urakehitysmalli, kuukausittaiset pulssikyselyt työntekijöiden hyvinvoinnin tukena, työsuhde-etujen palveluntarjoajien vertailu sekä Idention sisäinen joulukalenteri. Työhyvinvointi ja työsuojeluasiat ovat olleet myös tämän syksyn teemana. Tiivistimme ja selkeytimme yhteistyötä työsuojelutiimin kesken sekä teimme yhteistyössä työterveyden kanssa työpaikkaselvityksen. 

Meillä Identiolla ei ole perinteisiä esihenkilöitä, vaan sisäiset tiimit eli podit toimivat työntekijöiden vertaistukena. Roolini HR-vastaavana korostuu erityisesti silloin, kun joku työntekijöistä kaipaa henkilökohtaista tukea hieman enemmän. Meillä on käytössä varhaisen tuen malli ja järjestän säännöllisiä 1:1-keskusteluja, jotta työntekijät voivat tuoda esiin mahdolliset huolenaiheensa matalalla kynnyksellä. Näin pystymme reagoimaan ajoissa ja auttamaan löytämään ratkaisut, jotka parantavat arkea nopeasti. Olen vastuussa siitä, että jokainen työntekijämme tuntee itsensä arvostetuksi ja tuetuksi alusta loppuun, aina rekrytointivaiheesta mahdolliseen työsuhteen päättymiseen asti.

Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa asiakkaille parasta palvelua

Identio on olemassa, jotta voimme auttaa yrityksiä ratkaisemaan liiketoimintaansa liittyviä ongelmia nyt ja tulevaisuudessa. Meidän ja asiakkaidemme menestys syntyy ihmisistä, jotka omalla osaamisellaan ja panoksellaan mahdollistavat oikean suunnan. Panostamalla henkilöstön hyvinvointiin ja kulttuuriin rakennamme kestävää pohjaa menestykselle. Olemme luotettava ja pitkäjänteinen kumppani, joka pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin laadukkaasti. Tämän mahdollistamisessa olen vahvasti mukana omalla työpanoksellani.

Lopulta kaikki panostuksemme työntekijöiden hyvinvointiin tähtäävät yhteen asiaan: hyvinvoivat ja sitoutuneet työntekijät ovat edellytys onnistuneille asiakasprojekteille ja yhteistyölle. Haluamme rakentaa yhdessä menestystä aidosti ihmisistä huolehtien. Lopputuloksena on positiivinen kehä, sillä sitoutumalla yhteiseen menestykseen vaikutetaan myös omaan menestykseen ja hyvinvointiin.

---

Lue myös Idention resepti – 5 askelta menestyvään yrityskulttuuriin